Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista aiheista. Kirjain-numerokoodit otsikoissa viittaavat hanketoimenpiteisiin.

• Lajitieto, inventointimenetelmät ja elinympäristöverkostojen mallintaminen
• Luontokasvatus ja liito-oravatiedon välitys
• Liito-oravan levinneisyys
• Perustietoa liito-oravasta muissa tietolähteissä

Lajitieto (A1), inventointimenetelmät (A2) ja elinympäristöverkostojen mallintaminen (A3)

Yksi tavoitteistamme oli saada liito-oravatieto helposti saataville Suomessa ja Virossa. Mahdollisimman hyvä tieto liito-oravan esiintymisestä auttaa elinympäristöverkostojen turvaamisessa ja helpottaa maankäytön suunnittelun arkea.

Liito-oravan esiintymistietojen paremmasta saavutettavuudesta ja käytettävyydestä vastasivat hankkeessamme erityisesti Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Suomen luonnonsuojeluliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja LUKE Suomessa, sekä Keskkonnaamet Virossa.

Lajitieto (A1)

Suomen liito-oravatietopankki rakennettiin Lajitietokeskukseen, jota ylläpitää Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tiedossa olevat liito-oravan asuttamat alueet ovat saatavilla keskitetysti Lajitietokeskuksesta. Lajitietokeskus tarjoaa myös työkalut liito-oravaseurannoissa kerättyjen havaintojen tallentamiseen. Lajitietokeskuksen sivulle on koottu myös liito-oravan suojelua ja elinympäristöjen turvaamista edistävä teemasivu, josta löytyvät myös keskeiset oppaat ja julkaisut.

• Liito-oravan suojelu ja elinympäristöjen turvaaminen -teemasivu (laji.fi)
• Liito-oravan lajikortti (laji.fi)
• Liito-oravahavainnot Lajitietokeskuksessa (laji.fi) – Lajitietokeskuksen tietovarastoon tallennetut liito-oravahavainnot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Voit selata ja ladata itsellesi Lajitietokeskukseen tallennettuja havaintoja. Voit rajata hakua mm. havaintoajan, paikan ja aineiston mukaan. Tutustu havaintohakuun video-ohjeen avulla (youtube.com). 
• Liito-oravaseurannan työkalut (laji.fi) – Organisoituja seurantoja varten hankkeessa on rakennettu työkalut seurantahavaintojen tallentamiseen suoraan maastossa Mobiilivihko-sovelluksen Liituri-lomakkeella tai verkkolomakkeella. Palvelu on tarkoitettu asiantuntijoille.

Hankekumppanit ovat koostaneet yhteistyössä yhteenvedon liito-oravaan liittyvästä lainsäädännöstä, kannan seurannasta, suojelusta ja metsänkäyttöön liittyvistä käytänteistä Suomessa ja Virossa: Yhteenveto: Description of the current conservation legislation and management procedures of the flying squirrel in Finland and Estonia (pdf 1,04 Mt, englanniksi).

Liito-oravatieto Virossa on salassa pidettävää ja siitä huolehtivat suojeluviranomaiset. Hankkeen aikana Keskkonnaamet teki Virossa kattavia liito-oravainventointeja. 

Inventointimenetelmät (A2)

Suomen luonnonsuojeluliiton kokoama liito-oravan kartoitusopas (pdf 2,2 Mt, sll.fi) opastaa tunnistamaan liito-oravalle sopivia elinympäristöjä ja etsimään liito-oravan läsnäolosta kertovia merkkejä kuten papanoita. Suomen Luonnonsuojeluliitto järjesti Liito-orava-LIFE-hankkeessa kartoituskoulutuksia vuosina 2022-2023.

Varsinais-Suomen ELY-keskus selvitti, miten luontokartoituksissa voidaan hyödyntää koulutettujen luontokartoituskoirien hajuaistia: hajutunnistuksen käyttö luonnonsuojelussa on maailmanlaajuisesti uutta! Rekijokilaakson Natura 2000-alueella tehtyjen vertailujen perusteella koirien taidot ovat todella lupaavia. Hajutunnistusta tekevät koirat ovat tehtävään koulutettuja oikeita työkoiria. Liito-orava-LIFE-hanke järjesti kesällä 2022 työpajan koirien käytöstä liito-oravakartoituksessa. Työpajan tallenteet ovat katsottavissa Youtubessa, linkit alla listassa.

• Yhteenvetoraportti työkoirien käytöstä liito-oravakartoituksissa (pdf 1,6 Mt, englanniksi) 
• Lue työkoirista lisää yhteistyökumppani International K9 Institute:n verkkosivuilta (ik9i.com)
• Työpajatallenne osa 1: Työkoiran käyttö liito-oravakartoituksessa (youtube.com)
• Työpajatallenne osa 2: Luontokartoituskoira ja sen koulutus (youtube.com)

Elinympäristöverkostojen mallintaminen (A3)

Luonnonvarakeskus teki liito-oravalle soveltuvista elinympäristöverkostoista mallinnuksia eli lajille todennäköisesti soveltuvia alueita, joita voi havainnollistaa kartoilla. Niiden avulla voidaan suunnitella kaavoitusta ja metsien käyttöä niin, että liito-oravien elinympäristöjen väliset yhteydet voidaan ottaa paremmin huomioon. Virossa Keskonnaamet teki mallinnukset.

Suomessa sopivien elinympäristöjen mallinnukset perustuvat ymmärrykseen liito-oravan elinympäristöistä, metsätietoihin (monilähde-valtion metsien inventointiaineisto, ML-VMI), viralliseen liito-oravatietokantaan sekä ennusteiden tarkentamiseen maastotarkistusten avulla. Suomen luonnonsuojeluliitto toteutti ennusteiden maastotarkistukset vuonna 2020. Elinympäristöverkoston mallinnuksia kuvaavat kartat (laji.fi) on sijoitettu ammattilaisten käyttöön Lajitietokeskuksen tietopankkiin. Lue lisää ennustemallikartoista Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta (luke.fi).

Luontokasvatus ja liito-oravatiedon välitys (E1)

Liito-oravan salattua elämää avattiin Liito-orava-LIFE-hankkeessa monin tavoin:

• Kuopion luonnontieteellinen museo kokosi ympäristökasvatusoppaan (pdf 27 Mt, kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi). Linkit kieliversioihin löydät alasivulta Oppaat ja muut julkaisut.
• Suomen luontokeskus Haltiassa (haltia.com) pääsi kohtaamaan liito-oravan kaupunkiluonnossa. Keväällä 2020 oli esillä erikoisnäyttely Yöni liito-oravana.
• Kuopion luonnontieteellinen museo rakensi liito-oravan ekologiasta ja suojelun haasteista kertovan siirrettävän näyttelyn keväällä 2022: Liidossa -lainattava kiertonäyttely liito-oravan ekologiasta ja suojelun haasteista (kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi)
• Virossa liito-oravanäyttely rakennettiin Iisakun luontokeskuksen ulkoalueelle, keskelle lajin esiintymisaluetta Koillis-Virossa. Tutustu Iisakun luontokeskukseen (visitestonia.com)!
• Onko turkki hyvin, näkyykö häntä? Liito-oravan elämää saattoi seurata pesäkameralähetyksien välityksellä. Lähetyksiä oli kaksi, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuopion luonnontieteellisen museon kamerat, ja ne ovat yhä katsottavissa YouTubessa:
  • Suomen luonnonsuojeluliiton kameratallenne (youtube.com)
  • Kuopion luonnontieteellisen keskusmuseon kameratallenne (youtube.com)
• Jyväskylässä ja Rekijokilaaksossa rakennettiin luontopolut tietotauluineen liito-oravametsiin kesällä 2023. Kuopion Väinölänniemen ulkoilualueelle pystytettiin ulkonäyttely liito-oravasta vuonna 2022.
  • Jyväskylän Hämelahden luontopolun taulut (pdf 2,4 Mt)
  • Rekijokilaakson luontopolun taulut (pdf 5,9 Mt)
  • Rekijokilaakson luontopolku Häntälän notkoilla (hantala.fi), Lounais-Someron kyläyhdistyksen sivut)
• Kuopiossa toimi liito-oravalähettiläs ja luontokoulu.
• Järjestimme monenlaisia tapahtumia, kuten valokuvanäyttelyitä ja pöntönrakennuspäiviä, mm. Suomen luontokeskus Haltiassa.

Liito-oravan levinneisyys

Perustietoa liito-oravasta muissa tietolähteissä:

• Kirjallisuutta: Ilpo K. Hanski: Liito-orava. Biologia ja käyttäytyminen. Helsinki 2016. Metsäkustannus. ISBN 9789526612928
• Luonnonsuojelulainsäädäntöä Suomessa: Luonnonsuojelulaki (finlex.fi)
• Liito-orava-LIFE-hankkeessa tehty kooste liito-oravaan liittyvästä lainsäädännöstä, kannan seurannasta, suojelusta ja metsänkäyttöön liittyvistä käytänteistä Suomessa ja Virossa: Description of the current conservation legislation and management procedures of the flying squirrel in Finland and Estonia (pdf 1,04 Mt, englanniksi)
• Uhanalaisuusarviointeja:
  • IUCN:n uhanalaisten lajien punainen lista, liito-oravan esittely (iucncreditlist.com, englanniksi)
  • Suomen lajien punainen lista, liito-oravan esittely (punainenkirja.laji.fi)
• Ympäristöministeriön julkaisuja:
  • Liito-oravan suojelu (ymparisto.fi)
  • Ympäristöministeriön kirje 2017 liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa (ymparisto.fi)
• Neuvontamateriaaleja liito-oravan huomioimiseksi metsän käytön yhteydessä (tapio.fi)
  • Opaspaketti (pdf 1,0 Mt, tapio.fi)
  • Verkkokurssi (tapio.fi)
• Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisuja:
  • Tietoa lajista (sll.fi)
  • Ohje metsien käsittelystä liito-orava-alueilla (pdf 8,2 Mt, sll.fi)
  • Lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittelyn laillisuusperusteet liito-oravakartoituksissa ja niiden tulosten tulkinnassa (pdf 0,7 Mt, sll.fi)
• Keskisen Suomen liito-oravayhdistyksen koostamia liito-oravaan liittyviä asiakirjoja (kuusanluonto.fi) 
• Suomen ympäristökeskuksen julkaisut varovaisuusperiaatteen soveltamisesta (SY 1/2017), pesimis- ja levähdyspaikkojen rajauksista (SY 33/2012), elinympäristöjen mallituksesta (SY 11/2010) ja yhteiselosta kaupunkiseudulla (20/2007):
  • Mäkelä, K., Salo, P. 2024: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi : Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle – 2. korjattu painos 2024 (SY 43/2023, helda.helsinki.fi)
  • Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot)esittely. – Suomen ympäristö 1/2017:1–278 (julkaisut.valtioneuvosto.fi).
  • Jokinen, M: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkarajausten vaikuttavuus lajin suojelukeinona. Suomen ympäristö 33/2012 (pdf 6,2 Mt, helda.helsinki.fi).
  • Jokinen, A., Nikula, A., Nygrén, N., Tersa, P. & Haila, Y.: Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla. Suomen ympäristö 11/2010 (pdf 4,5 Mt, helda.helsinki.fi).
  • Jokinen, A., Nygrén, N., Haila, Y. & Schrader, M.: Yhteiseloa liito-oravan kanssa – liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007 (pdf 3,4 Mt, helda.helsinki.fi).
• Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen laatima toimintamalli liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi 2016–2017: Toimintamalli liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi (pdf 4,5 Mt, kuopio.fi)
• Liito-orava-aiheisia väitöskirjoja:
  • 2023 Wistbacka, Ralf: Monitoring and conservation of endangered Siberian flying squirrel (Pteromys volans) populations: implications for sustainable forest management (jultika.oulu.fi)
  • 2019 Jokinen, Maarit: Developing more effective conservation and research: the case of the Siberian flying squirrel (helda.helsinki.fi)
  • 2016 Mäkeläinen, Sanna: Occurrence, habitat use and movements of the flying squirrel in human-modified forest landscapes (helda.helsinki.fi).
  • 2013 Nygrén Nina: Liito-oravan suojelun poliittinen prosessi ja suunnitteluvara Tampereen kaupunkiseudulla (trepo.tuni.fi)
  • 2013 Santangeli, Andrea: Assessing the effectiveness of different approaches to species conservation (helda.helsinki.fi)
  • 2009 Lampila, Satu: The causes and consequences of population declines of two boreal forest species: the case of the willow tit (Parus montanus) and the Siberian flying squirrel (Pteromys volans) (jultika.oulu.fi)
  • 2008 Hurme, Eija: Ecological knowledge towards sustainable forest management: habitat requirements of the Siberian flying squirrel in Finland (jultika.oulu.fi)
  • 2002 Selonen, Vesa: Spacing behaviour of the Siberian flying squirrel: effects of landscape structure (helda.helsinki.fi)
  • 2001 Reunanen, Pasi: Landscape responses of the Siberian flying squirrel (Pteromys volans) in Northern Finland: the effect of scale on habitat patterns and species incidence (jultika.oulu.fi)

Liito-orava-LIFE-hankkeessa tehdyt oppaat ja julkaisut löydät alasivulta Oppaat ja muut julkaisut.