Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevan metsäpeurojen totutustarhan rakenteet olivat kovilla viikonloppuna, kun totutustarhan hirvas otti yhteen aidan ulkopuolella elävän kilpakosijan kanssa.
Metsäpeurojen rykimä- eli kiima-aika on täydessä käynnissä, ja totutustarhassa asuvien aikuisten vaadinten sulotuoksut houkuttelevat lähialueilla liikkuvia uroksia. Aikaisempina vuosina ulkopuoliset kilpakosijat ovat tyytyneet kohtaloonsa ja pysytelleet suhteellisen kiltisti omalla puolellaan aitaa, mutta tänä syksynä tarhan vaatimia on piirittänyt poikkeuksellisen sitkeä sulhasehdokas. Tästähän totutustarhan hirvas ei ole pitänyt, vaan se on ansiokkaasti puolustanut haaremiaan tunkeilijalta.
Välienselvittely otti lisäkierroksia viikonloppuna, ja hirvaat puskivat toisiaan aitaverkon läpi perjantain ja lauantain välisen yön. Kiista jatkui pienen erätauon jälkeen lauantaina ja sunnuntaina. Voittajaa ei tässä kisassa ollut, mutta häviäjästä ei jäänyt epäselvyyttä – totutustarhan aita otti mittelössä pahasti osumaa.
”Vaikka tolppien tyvi on rakentaessa upotettu metrin syvyyteen, niin pitkä pätkä aitaa heilui nyt holtittomasti, ja pahimmissa paikoissa aitaverkko tolppineen oli kammettu kymmeniä senttejä ylös maantasosta”, kertoo LIFEline4Fennicus-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja. ”Totutustarhan aita on kyllä aikanaan rakennettu poikkeuksellisen lujaksi juuri tämäntyyppisiä selvittelyjä silmällä pitäen, mutta eivät nämäkään rakenteet näköjään kestäneet, kun aikuiset hirvaat alkoivat ihan tosissaan vääntää”, Mykrä-Pohja hymähtää.
Totutustarhan aitaan tehtiin sunnuntai-iltana väliaikaiset korjaukset, ja niitä parannettiin maanantaina valoisaan aikaan. Seuraavaksi aita käydään läpi huolellisesti ja kartoitetaan kaikki korjaustarpeet. On mahdollista, että osa aidasta joudutaan uusimaan kokonaan. Samalla uusitaan aitaverkkoon lintutörmäysten estämiseksi tehtyä nauhamerkintää, joka sekin kärsi melkoisesti hirvaiden välienselvittelystä.
Hirvaista tulee pysytellä etäällä
Lauhanvuorella lähiviikkoina retkeileville Mykrä-Pohjalla on selkeä neuvo: ”Totutustarhan tuntumassa liikkuvaa metsäpeurahirvasta ei pidä lähestyä esimerkiksi hyvän valokuvan toivossa, jotta ei vahingossa joudu keskenään kahinoivien hirvaiden väliin.” Hirvaiden lähelle ei muutenkaan kannata ehdoin tahdoin hakeutua rykimäaikana, koska ne voivat erehtyä pitämään myös ihmistä kilpakumppaninaan.
Hirvaiden tunteet viilenevät syksyn edetessä, ja pattitilanne ratkeaa rauhanomaisesti. Metsäpeurojen rykimäajan huippu on ohi lokakuun loppuun mennessä.