Punkaharjun luonnonsuojelualueella valmistellaan käyttöön otettavaksi luontomatkailun kestävyyden seurannan menetelmää. Metsähallituksen valmisteleman seurantamenetelmän avulla voidaan ennakoivasti reagoida esimerkiksi kasvavien käyntimäärien vaikutuksiin. Näin pyritään turvaamaan ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen.
Suomen Metsämuseo Lustossa 9.12.2021 järjestetty keskustelutilaisuus kokosi Punkaharjun matkailutoimijoita yhteisen pöydän ääreen ideoimaan kestävyyden seurantaan sopivia mittareita ja toimenpiteitä. Valmisteilla on myös Savonlinnan seudun yhteinen luontomatkailusuunnitelma, jota työstettiin Punkaharjun osalta työpajassa. Tilaisuuden järjesti SustainPro-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on Punkaharjun alueen kestävän virkistyskäytön varmistaminen.
Kestävyyden seurannalla ennakoidaan muutoksia
Metsähallituksen Punkaharjulle parhaillaan valmistelema seurantamenetelmä pohjautuu hyväksyttävän muutoksen rajat (Limits of Acceptable Change) -menetelmään sekä Metsähallituksen ja UNESCOn maailmanperintökohteiden yhteisiin kestävän matkailun periaatteisiin. Menetelmän avulla luodaan nimenomaan Punkaharjulle soveltuvat mittarit ja raja-arvot. Mittareissa tapahtuvia muutoksia seuraamalla voidaan reagoida, mikäli kehitystä tapahtuu epäsuotuisaan suuntaan. Menetelmä on jo käytössä useassa Suomen luontokohteessa.
Kansallismaisemana Punkaharju on yhtäaikaisesti sekä luonnonsuojelualue että merkittävä virkistys- ja matkailukohde. Tämä asettaa omat haasteensa alueen käytön suunnittelulle, jotta kasvavat käyntimäärät eivät heikentäisi niitä arvoja, joiden vuoksi luonnonsuojelualue on alkujaan perustettu ja jotka kävijöitä alueelle vetävät.
– Ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen ja sosiokulttuurinen kestävyys ovat seurannassa mukana. Esimerkiksi maaston kuluneisuuden tai roskaantuneisuuden ohella LAC-menetelmän mittareihin kuuluvat yhtä lailla myös vaikkapa luontomatkailun luomat paikallistaloudelliset vaikutukset sekä työpaikat, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Rautio muistuttaa.
Sopivien mittarien määrittäminen on haastava prosessi, mikä nousi esiin myös tilaisuuden keskustelussa. Esimerkiksi kävijöiden tietoisuus harjualueen kulttuuriperinnöstä tukee arvon säilymistä, mutta miten tätä tietoisuutta voidaan luotettavasti mitata?
Mittareiden lisäksi keskiössä ovat toimenpiteet, joilla voidaan edistää positiivista kehitystä tai pitää yllä hyvää nykytilaa. Tässä eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi niin Metsähallituksen kuin matkailuyritysten kävijäviestintä voi osaltaan vaikuttaa siihen, missä matkailijat liikkuvat. Tällä puolestaan voidaan ehkäistä muun muassa ruuhkautumista tai arkeologisten kohteiden säilymistä.
Punkaharjun vahvuudet esiin luontomatkailusuunnitelmassa
Lustossa järjestetty tilaisuus toimi samalla alkusysäyksenä Saimaan alueen yhteiselle luontomatkailusuunnitelmalle, jota työstetään Savonlinnan Hankekehitys Oy:n, Savonlinnan seudun matkailun ja Metsähallituksen yhteisessä Luonto-Saimaa-hankkeessa. Suunnitelma kokoaa Savonlinnan seudun luontokohteita yhteen vaalien niiden omia erityispiirteitä.
Työpajassa Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja tutkimuspuiston arvoiksi tunnistettiin muun muassa monipuolisuus eri näkökulmista. Harjuluonto, kulttuurikohteet, historia ja metsäntutkimus yhdistettynä hyvään saavutettavuuteen mahdollistavat laajan tarjonnan matkailutuotteita ja -aktiviteetteja.
Luontomatkailusuunnitelmaa viedään eteenpäin alkuvuoden aikana omissa tilaisuuksissaan Linnansaaren sekä Koloveden kansallispuistojen osalta. Kestävyyden seurantamenetelmän Punkaharjulle räätälöidyn mittariston on puolestaan määrä valmistua tammikuun loppuun mennessä.
Lisätietoja
LAC-menetelmä, kestävyyden seuranta Punkaharjulla: Erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Rautio, puh. 020 639 5009, sanna-kaisa.rautio@metsa.fi
Luontomatkailusuunnitelma: Erikoissuunnittelija Mia Viitanen, puh. 020 639 4216, mia.viitanen@metsa.fi