Priodiversity LIFE -hankkeen pilotit

Vesistöjen rehevöityminen ja tummuminen ovat osasyitä vesilintujen taantumisen taustalla. Priodiversity LIFE -hankkeessa kehitetään lintuvesille uutta hitaalla virtauksella toteutettavaa pintasedimentin poistomenetelmää. Tavoitteena on poistaa runsaasti ravinteita ja orgaanista ainesta sisältävää sedimenttiä ja siten parantaa vesilintujen pesimäelinympäristön tilaa pitkäkestoisemmin. Lintuvesien kunnostuksessa pintasedimentin poistoa ei ole hyödynnetty aiemmin, vaikka se on lupaava menetelmä järven tilan pitkäaikaiseen parantamiseen. Pintasedimentin poisto voi vähentää esimerkiksi veden ravinnepitoisuuksia pitkäkestoisesti, kuten osana Priodiversity LIFE-hanketta tuotettu vaikuttavuusarvio Kauniaisten Gallträskiltä (sciencedirect.com) osoittaa.

Priodiversity LIFE -hankkeen pintasedimentin poistopilottikohteena on Iisalmen Keskimmäinen, joka on osa ”Iisalmen lintuvedet”-nimistä Natura 2000 -aluetta. Keskimmäisellä on toteutettu vuoden 2025 aikana kattavat vedenlaatua, sedimenttiä ja lajistoa koskevat taustaselvitykset. Niiden tuloksista kertovaan raporttiin voi tutustua hankkeen materiaalisivulla. Lisäksi hankkeessa on toteutettu tutkimusvierailut ruotsalaisille ja tanskalaisille pilottikohteille, joilla vastaavaa hitaan virtauksen imuruoppausmenetelmää on kehitetty. Näiden verrokkikohteiden kokemuksia tullaan hyödyntämään myös Keskimmäisen pintasedimentin poistossa, joka alkaa arviolta vuonna 2028. Toteutukseen päästään sen jälkeen, kun vesilain mukainen lupa toimenpiteelle on saatu.

Lisätietoja:

• Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

• Kauniaisten Gallträsk-järven vaikuttavuusarvio: Long-term water quality responses to sediment removal in a small, shallow, urban lake (sciencedirect.com)
• Ruotsalaisen Öljaren-järven esimerkki Rich Waters LIFE IP-hankkeessa (richwaters.se)
• Ruotsalaisen Kalmarin kunnan esimerkki LIFE SURE-hankkeessa (kalmar.se)
• Tanskalaisen Ormstrup-järven esimerkki rePair-hankkeessa (repairprojektet.dk) ja FutureLakes-hankkeessa (futurelakes.eu)

Suomen luonnonsuojeluliitto edistää pilotissa pölyttäjien elinolosuhteita rakennetuissa ympäristöissä. Käytännössä kokeilemme yhdessä yhteistyökaupunkien Naantalin ja Ylöjärven kanssa tavanomaisesta viheralueiden hoidosta poikkeavia hoitokäytäntöjä. Pilotissa on esimerkiksi perustettu kylvösiemenillä uusniittyjä, kevennetty ennen nurmikkona hoidettujen viheralueiden hoitoa ja kokeiltu laikuttaiskylvöjä niityttämisessä. Lisäksi tavoitteena on kannustaa kuntia ottamaan omilla maillaan sijaitsevia umpeenkasvaneita niittyjä ja ketoja hoidon piiriin ja tehostamaan vieraslajien torjuntaa.

Pilottialueiden hoidosta vastaavien kuntien työntekijöitä koulutetaan muun muassa huomioimaan pölyttäjien tarpeita, vaalimaan luonnonkasveja sekä hyödyntämään uudenlaisia hoitokäytäntöjä ja asenteita viheralueiden hoidossa ja kehittämisessä. Työntekijöitä on esimerkiksi koulutettu luonnonkasvien siementen vastuulliseen keräämiseen ja hyödyntämiseen, sekä vieraslajien tunnistamiseen ja torjumiseen. Osana pilottia myös viestitään kansalaisille luonnonvaraisista pölyttäjistä, niiden tarpeista sekä keinoista osallistua pölyttäjien auttamiseen joko kotipihoilla tai esimerkiksi talkoillen tai pölyttäjäseurantoihin osallistumalla. Osana kansalaisviestintää on muun muassa julkaistu Puolusta pölyttäjiä -verkkosivut (sll.fi) sekä Pölyttäjäkasviopas (sll.fi), joka kannustaa luonnonkasvien vaalimiseen myös kotipihoilla sekä auttaa arvioimaan koristekasvien vieraslajiuhkaa. Pilotin avulla on mahdollista tunnistaa luonnonmukaisemman ja pölyttäjäystävällisen rakennetun ympäristön kehittämisen esteitä ja etsiä niihin ratkaisuja.

• Lisätietoa SLL:n hankeosuudesta (sll.fi)

WWF Suomen ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteinen niittopilotti käynnistyi kesällä 2024. Pilotissa on mukana yhteensä 12 kohdetta, joista kaksi sijaitsee Somerolla ja kymmenen Salossa. Kahdeksalla kohteella tehdään myös Syken pölyttäjähyönteisseurantaa. Pilotin niityt ovat enimmäkseen maastoltaan haastavia ja jyrkkiä joenvarsiniittyjä, jotka olivat ennen hankkeen alkamista pitkälle umpeenkasvaneita, mutta eivät vielä pensoittuneita. Ensimmäiset niitot tehtiin vuosina 2024‒2025 ja hoidon piiriin saatu ala on yhteensä noin 12 hehtaaria. Käytännön töissä on ollut mukana kolme eri luonnonhoitoyrittäjää. Kaikkien kohteiden hoito jatkuu kesällä 2026 EVK:n rahoituksella. Pilotista on saatu arvokasta tietoa niittourakoinnin koko ketjusta sekä koneellisen niiton kustannuksista.

Hoitopilotissa kerätään yhteen kokemuksia Oulun kaupungin satama-alueen jo 20 vuotta kestäneistä linnustonsuojeluun keskittyneistä hoitotoimenpiteistä ja niiden suunnittelusta. Oulun Sataman linnustonsuojelua varten on toiminut pitkään eri osapuolien toimia ja suunnitelmia koordinoiva Oulun rantakenttätyöryhmä. Pilotin toiminta jakaantuu kahteen osaan: toisaalta hoidetaan satama-alueen rantakenttiä linnustolle sopiviksi (raivaus ja niitto), ja pilotin toinen osa on toimintamallin koostaminen satama-alueen linnustonsuojelutoiminnan pitkän aikavälin kokemuksista. Tämän toimintamallin on tarkoitus olla avuksi kaikille samantyyppisillä, ihmistoimintaa voimakkaasti sisältävillä alueilla operoiville toimijoille.

Satama-alueen linnuston tilaa on parannettu pilotin tähänastisena toiminta-aikana 2024–2025 avoimien pesimäkenttien raivausten ja kasvillisuuden niittojen avulla. Linnustoa koko toiminta-alueella on inventoitu. Varsinaisen toimintamallin kokoaminen alkaa syksyn 2026 aikana.

Metsähallitus Eräpalvelut on toteuttanut vuosina 2024–2025 puronieriän poistopyyntiä Koillismaalla yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Poistopyynti on tehty sähkökalastamalla Taivalkosken Visaojalla kahtena vuotena sekä Hietaojalla vuonna 2025. Lisäksi on kokeiltu muita poistopyyntimenetelmiä, kuten verkkoja ja vapavälineitä. Toimenpiteet keskittyvät latvavesiin, joissa vieraslaji uhkaa kotoperäistä taimenta. Lähdepitoiset latvavedet ovat erityisen tärkeitä kotoperäisten lajien lisääntymis- ja poikaselinympäristöjä sekä tarjoavat viileää vettä kuumina ajanjaksoina.

Kahdessa vuodessa on saavutettu merkittäviä tuloksia: Visaojasta poistettiin 1109 puronieriää vuonna 2024 ja 1847 vuonna 2025, ja Hietaojasta 451 yksilöä vuonna 2025. Saaliin rakenne on muuttunut siten, että vanhempien kalojen osuus on pienentynyt, mikä viittaa poistopyynnin vaikuttavan kantaan.

Poistopyynti on tuottanut myös arvokasta tutkimusaineistoa. Kaikki saaliskalat on toimitettu Luonnonvarakeskukselle, jossa on analysoitu muun muassa ikäjakaumaa, sukukypsyyttä ja pituus–painosuhteita sekä tehty levinneisyys-, genetiikka- ja eDNA-selvityksiä. Pilotissa kehitetään toimivaa mallia puronieriän tehokkaaseen poistoon ja vieraslajin hallintaan.

Tiedote pilotin käynnistymisestä 2024: https://www.metsa.fi/tiedotteet/vieraslajin-valtaamat-purot-sahkovirran-alle-puronieriaa-poistetaan-nyt-sahkokalastamalla/ .

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Haitallisten vieraskasvien torjuntaan tarvitaan uusia, tehokkaita ja ympäristöystävällisiä keinoja kemiallisten torjunta-aineiden riskien ja glyfosaatin käytön rajoitusten vuoksi. Lisäksi tietoa tehokkaista torjuntamenetelmistä tarvitaan vieraslajien uhkaamien elinympäristöjen ennallistamiseksi.

Luonnonvarakeskus selvittää monivuotisten kenttäkokeiden avulla perinteisen torjuntakeinon eli niiton ajoitusta ja toistojen määrän sekä uudenlaisen biohajoavan katteen tehokkuutta komealupiinin torjunnassa. Kate on tehty sekoittamalla sellutehtailta sivutuotteena saatavaan nollakuituun puupohjaista pyrolyysinestettä ja vettä. Katemateriaali levitetään nestemäisenä juuri alas niitetyn lupiinikasvuston sängen päälle. Katteen sisältämä hapan pyrolyysineste ja kuivuessaan kovettuva kate estävät lupiinien taimettumista. Ajan myötä kate hajoaa ja alkuperäisen kasvillisuuden toivotaan saavan elintilaa.

Kenttäkokeet on perustettu neljälle kohteelle Forssan seudulle vuonna 2024. Katekäsittelyt on toteutettu kahtena vuonna ja niittoja tehdään neljän vuoden ajan. Hankkeessa arvioidaan torjuntamenetelmien tehoa komealupiiniin sekä kasvillisuuden palautumista torjuntatoimien jälkeen seuraamalla kasvillisuuden koostumusta ja monimuotoisuutta seitsemän vuoden ajan (2024–2030). Kasvillisuuskartoitukset toteutetaan vuosittain kahdesti: alku- ja loppukesästä. Lisäksi keräämme tietoa komealupiinin siemenpankin muutoksista maassa.

• Blogi: Uusia keinoja komealupiinin torjuntaan – tutkimus käynnissä