Bioblitz-tapahtumaan eli 24 tunnin lajijahtiin osallistuneet lajiasiantuntijat löysivät yhteensä 1549 eliölajia Syötteen kansallispuistosta ja retkeilyalueelta. Alueelle uusina kirjattiin peräti 829 lajia. Punaisen listan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä eliölajeja havaittiin kaikkiaan 107.
Lajeja oli jahtaamassa noin 50 eri eliöryhmien huippuasiantuntijaa, joilla oli osaamista muun muassa kasveista, sammalista, sienistä, jäkälistä, linnuista, kovakuoriaisista, kärpäsistä, sääskistä, perhosista, luteista ja monista muistakin ryhmistä.
Elokuussa järjestetyn tapahtuman tulokset valmistuivat tällä viikolla, kun maastosta kerätyille, vaikeasti tunnistettaville lajinäytteille saatiin määritettyä nimet. Eniten lajeja saatiin kokoon sienistä (285 lajia), toiseksi eniten kasveista (246 lajia) ja kolmanneksi eniten kovakuoriaisista (221 lajia).
– Tänä vuonna Bioblitzissä saatiin suuren asiantuntijajoukon voimin aikaiseksi paitsi komea kokonaistulos, myös todella paljon uutta lajistotietoa alueelta, jonka lajistosta tietämys oli vähäistä. Havaintoja voidaan hyödyntää muun muassa alueen hoidon ja käytön suunnittelussa ja erilaisissa arvioinneissa, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen Luontopalveluista.
Hyvä sienikesä näkyi tuloksissa – ennätykset paukkuivat
Sieniä havaittiin Syötteen Bioblitzissa reilusti enemmän kuin minkään muun eliöryhmän lajeja ja enemmän kuin missään aiemmassa Metsähallituksen järjestämässä Bioblitzissa. Havaituista lajeista 94 oli kääväkkäitä ja muut 191 lajia pääasiassa helttasieniä ja muita lakkisieniä.
– Tänä vuonna Bioblitzin aikaan sieniä oli maastossa runsaasti, kun yleensä tilanne on ollut toinen. Kesällä ei ollut pitkiä kuivia jaksoja ja sadetta tuli riittävästi. Kansallispuistossa on monenlaisia elinympäristöjä, joista sieniä oli mahdollista löytää – vanhoja metsiä, lehtoja, soita, lähteitä ja puronvarsia, kommentoi lakkisienijahtiin osallistunut sieniasiantuntija Tapio Kekki.
– Syötteen vanhojen metsien lahopuilta löytyi monia vaateliaita lajeja, kuten välkkyludekääpä, röyhelökääpä ja superharvinaisuus lapinrupikka, jatkaa puolestaan kääväkäsjahtiin osallistunut luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.
– Myös helttasienistä löytyi useita vanhoja metsiä suosivia lahopuulla kasvia lajeja, kuten talvihiippo, salohelokka ja jauhovinokas, täydentää Tapio Kekki.
Löytyneistä sienistä 170 lajia havaittiin Syötteen kansallispuistolle uusina.
– Aiemmin muita sieniä kuin kääpiä on selvitetty Syötteellä ilmeisen niukasti, joten puistolle uusia lajeja löytyi paljon, sanoo Tapio Kekki.
Jäkäliä löytyi 192 lajia, joista peräti 25 uhanalaisia. Yksi harvinaisimmista oli erittäin uhanalaiseksi luokiteltu sauvaneulajäkälä, josta on Suomesta aiempia havaintoja vain muutamasta paikasta.
– Laji kasvoi jopa runsaana Sotivaaran rinteen vanhassa kuusikossa ja sattuikin kaikkien kartoitukseen osallistuneiden suurennuslasin alle. Jäkälä on pienikokoinen, vain noin 1–2 millimetrin kokoinen, ja muistuttaa olemukseltaan nuppineulaa. Isojen kuusten tyvelle muodostuu niiden ikääntyessä usein sateen suojaan jääviä pintoja ja onkaloita, joissa laji viihtyy. Syötteen havainto täydentää hienosti kuvaa lajin levinneisyydestä Suomessa, kertoo jäkäläkartoitukseen osallistunut lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä.
– Lisäksi äärimäisen uhanalaiseksi luokitellusta lapinnyppyjäkälästä tehtiin maakunnalle uusi havainto. Laji lienee puutteellisesti tunnettu Suomessa, ja sen tunnistaminen vaatii muun muassa UV-valoa. Laji näyttää oranssilta UV-valossa, toisin kuin yleisimmät lähilajinsa, jatkaa lajistoasiantuntija Matti Iivonen Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä.
Hyönteisistä eniten löytyi kovakuoriaisia (221 lajia) ja kaksisiipisiä eli kärpäsiä ja sääskiä (172 lajia). Perhosia, pistiäisiä ja nivelkärsäisiäkin havaittiin ainakin useita kymmeniä lajeja kutakin.
– Hyönteisistä tuli pitkä lista lajeja, koska niiden lajimäärä Suomessakin on niin huikean suuri. Bioblitzissä havaittujen lajien osuus koko Suomen lajistosta on kuitenkin pieni. Monia hyönteisiä on vaikea löytää, koska lajit ovat pieniä ja piilottelevia, liikkeellä vain tiettyyn aikaan kesästä tai elävät ainoastaan tietyssä, harvinaisessa mikroelinympäristössä, selventää Sampsa Malmberg.
Bioblitz-tapahtumien tavoitteena on löytää rajatulta alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia
Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mistä idea on levinnyt ympäri maailmaa. Tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Tähän mennessä lajeja on kartoitettu Syötteen kansallispuiston lisäksi Naantalin Pähkinäisten saarella sekä Saaristomeren, Pallas–Yllästunturin, Hossan, Kolin, Pyhä–Luoston, Liesjärven, Riisitunturin, Nuuksion, Sallan ja Tiilikkajärven kansallispuistoissa. Vuonna 2027 tapahtuma järjestetään todennäköisesti Seitsemisen kansallispuistossa.
Lisätietoja:
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg, sampsa.malmberg(at)metsa.fi, puh. 040 583 9648
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen, kaisa.junninen(at)metsa.fi, puh. 040 593 0308
- Syötteen kansallispuiston lajilista (julkaisut.metsa.fi)
- Syötteen kansallispuisto (luontoon.fi)