Julkaistu 24.6.2026

Vesiensuojelu, luontokohteet ja metsänkäsittely vuoden 2026 metsätalouden ympäristö- ja laadunseurantojen keskiössä

Ilmakuvaa vesistön suojakaistasta joka rajautuu puroon ja hakkuualueeseen.
Ympäristöseurannoissa tarkastettiin kesäkuussa 2026 muun muassa, ovatko vesistöjen suojavyöhykkeet ohjeiden mukaisia. Kuva: Metsähallitus.

Metsähallitus Metsätalous Oy kohdentaa tämän vuoden ympäristö- ja laadunseurannan  ympäristön kannalta merkittävimpiin kysymyksiin, kuten vesiensuojeluun ja luontokohteiden huomiointiin ja metsänkäsittelyn työvaiheisiin. Viime vuoden seurantatulosten perusteella toimintaa on kehitetty muun muassa ohjeistuksia tarkentamalla ja varmistamalla käytäntöjen tasalaatuisuutta eri puolilla maata.

Metsähallituksen Metsätalous Oy seuraa vuosittain metsänhoidon töiden laatua ja ympäristövaikutuksia maastossa eri puolilla Suomea. Seuranta kohdistuu konkreettisesti työn jälkeen tarkasteltaviin asioihin, kuten siihen, miten hakkuissa ja maanmuokkauksessa on toteutettu vesiensuojelua, onko pienvedet ja suojavyöhykkeet huomioitu suunnitelmien mukaisesti, miten arvokkaat elinympäristöt ja säästöpuuryhmät on jätetty sekä millaista jälkeä maastoon on jäänyt.

Viime vuonna säästöpuita jätettiin 18 kappaletta hehtaarille

Vuoden 2025 ympäristöseurannoissa käytiin läpi yhteensä yli 100 monimuotoisuuden, vesistöjen tai kulttuuriperinnön kannalta tärkeää kohdetta valtion monikäyttömetsissä.

Seurannat osoittivat, että metsätöiden laatu on pääosin hyvällä tasolla. Esimerkiksi päätehakkuiden seurannoista saatiin selville, että eläviä säästöpuita oli jätetty keskimäärin 18 kappaletta hehtaarille, mikä ylittää selvästi vähintään kymmenen kappaleen tavoitemäärän.

Kuollutta puuta ei korjata hakkuissa lainkaan, ja päätehakkuiden yhteydessä lisätään lahopuuta aktiivisesti tekemällä tekopökkelöitä, eli katkaisemalla eläviä puita muutaman metrin korkeudelta. Tekopökkelöitä oli seurantojen mukaan tehty vuonna 2025 keskimäärin 4,3 kappaletta hehtaarille, kun tavoitetaso on 2–5 kappaletta.

Kaikkien seurantojen perusteella reilu 50 yrittäjää sai palautetta työnsä laadusta.

”Tulosten perusteella kehittämistä kohdennettiin erityisesti ohjeistuksen selkeyttämiseen sekä siihen, että käytännöt toteutuvat tasalaatuisesti eri kohteilla. Seuranta ei jää raportointiin, vaan havainnot viedään suoraan käytäntöön esimerkiksi koulutuksen ja urakoitsijoiden ohjauksen kautta”, kertoo laatupäällikkö Antti Nurmi Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Tänä vuonna seurannassa ympäristön huomiointi

Vuonna 2026 ympäristöseurannat kohdistuvat erityisesti päätehakkuisiin ja maanmuokkaukseen sekä ulkopuolisen toimijan toteuttamaan soiden ennallistamisen arviointiin. Näissä työvaiheissa tarkastellaan muun muassa sitä, ovatko vesiensuojeluratkaisut toteutuneet suunnitellusti, säilyivätkö luontokohteet ja suojavyöhykkeet ohjeiden mukaisesti sekä vastasiko työn jälki asetettuja laatukriteerejä.

”Seurannoilla varmistamme, että toimimme omien ohjeistustemme mutta myös sertifikaattien mukaisesti. Ympäristöseurantojen kautta myös yrittäjämme saavat arvokasta palautetta työstään”, sanoo Nurmi.

Seurannat tehdään vuosittain valittuihin työlajeihin. Tulosten perusteella arvioidaan, mitä työlajeja on tarpeen seurata tiheämmin ja mille riittää harvempi seuranta. Osa, kuten päätehakkuiden seuranta toteutetaan vuosittain.

”Kun seurantatieto saadaan sekä oman henkilöstön että urakoitsijoiden käyttöön, yksittäiset havainnot muuttuvat parannuksiksi laajasti koko toiminnassamme”, valaisee Nurmi seurantojen tärkeyttä.

Seurantojen vuosittaisten painopisteiden avulla varmistetaan, että rajalliset resurssit kohdistuvat niihin asioihin, joilla on suurin merkitys sekä luonnon että työn laadun kannalta.

Kohti reaaliaikaisempaa laadunseurantaa

Tällä hetkellä seurannan tulokset kootaan pääosin raportteihin, jotka valmistuvat vuoden loppupuolella. Metsähallituksessa etsitään parhaillaan ratkaisua, jossa niin ympäristö- kuin muukin laadunseurantatieto saataisiin käyttöön nykyistä nopeammin.

”Tahtotilana ja tavoitteena on, että seurantatieto olisi tulevaisuudessa käytettävissä mahdollisimman ajantasaisesti, suoraan niissä järjestelmissä, joilla metsätöitä suunnitellaan ja ohjataan. Nopeampi tiedon hyödyntäminen mahdollistaa sen, että havaintoihin voidaan reagoida heti ja toimintaa kehittää jatkuvasti arjen työssä”, kertoo Nurmi.

”Oma henkilöstömme sekä yrittäjämme tekevät päivittäin lukemattomia päätöksiä eri metsänhoitotoimenpiteisiin liittyen. Kehitettävät ratkaisut auttavat varmistamaan, että valinnat ovat laadun ja ympäristön kannalta oikeansuuntaisia”, kertoo Nurmi.

Lisätiedot

Antti Nurmi
laatupäällikkö, Metsähallitus Metsätalous Oy
p. 040 715 1741
antti.nurmi@metsa.fi

Vuoden 2025 tulosten yhteenveto ja vuoden 2026 seurantojen painopisteet: