Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on selvittää, miten jo tunnetut raakkupopulaatiot Lapin vesistöissä voivat, ja etsiä eDNA-näytteiden avulla uusia raakkupopulaatioita sellaisista vesistöistä, joista on aiempia havaintoja erittäin uhanalaisista jokihelmisimpukoista. Työtä tehdään Stora Enson rahoittamassa lähes kuusivuotisessa Raakkuohjelma 2030 -hankkeessa.

Metsähallituksen Luontopalvelut teettää ostopalveluna Kemijoen sivuvesistössä 14 kohteelta selvityksen raakkujen esiintymisestä alueella. Näillä alueilla on aiempia havaintoja jokihelmisimpukoista ja tavoitteena on täydentää tietoa raakun levinneisyydestä Kemijoen vesistössä, missä on vielä runsaasti potentiaalia uusille havainnoille. Työ tehdään syksyllä 2026 ja tulokset valmistuvat vuoden 2027 alkupuolella. Lisäksi Luontopalvelut tekee omana työnä raakkujen esiintymätietojen kartoittamista ja populaation tilan kartoituksia Kemijoen vesistössä elo-syyskuussa.
Lisäksi tutkitaan kolmen tiedossa olevan raakkupopulaation tila Tuuloman ja Kemijoen vesistöissä. Raakkupopulaation tilan tutkimukset tuovat tärkeää tietoa siitä, kuinka elinvoimaisia alueen raakut ovat. Elinvoimasta ja vesistön hyvästä tilasta kertovat nuoret raakut. Tällä hetkellä Suomessa tunnetuista reilusta 160 raakkupopulaatiosta vähän yli puolesta on tehty populaation tilatutkimus.
“Raakkuohjelma 2030 -yhteistyön ansiosta meillä alkaa muodostua aiempaa parempi käsitys raakun tilanteesta ja potentiaalista Suomen luonnossa. Olemme esimerkiksi koonneet raakkuesiintymätiedot erilaisista lähteistä kartalle. Mukana kartalla on myös tietoa sellaisista aiemmista hankkeista, joissa raakkuja on etsitty muttei löydetty. Työ raakkutiedon tuomisesta selkeämmin esille eri viranomaisten tietojärjestelmiin jatkuu, ja aiomme panostaa erityisesti populaatioiden tilatutkimuksiin sekä uusien esiintymien etsintään”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
”Tämä on hyvä alku tässä monivuotisessa hankkeessamme, jonka aikana parannamme tietojärjestelmätietoa, kunnostamme ja hoidamme virtavesiä sekä ennallistamme raakkujen elinympäristöjä. Olen iloinen, että kesäkauden 2026 työn tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä ja lisäävät siten raakkutietoutta koko metsäsektorilla”, toteaa Stora Enson metsänomistajaliiketoiminnan johtaja Tuomas Tiilikainen.
Fakta: Raakkuohjelma 2030
- Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Stora Enson käynnistämän raakkuohjelman tavoitteena on parantaa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinolosuhteita ja elinmahdollisuuksia Suomessa.
- Vuoteen 2030 mennessä Metsähallituksen Luontopalvelut:
- kartoittaa ja inventoi raakkujen esiintymiä Raakun suojelun strategian (julkaisut.valtioneuvosto.fi) mukaisesti
- parantaa olemassa olevan raakkutiedon ajantasaisuutta ja käytettävyyttä tietojärjestelmissä
- kunnostaa virtavesiä ja hoitaa raakkujen elinympäristöjä.
- Ohjelman budjetti on 1,1 miljoonaa euroa. Luontopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Stora Enson kanssa, joka myös kattaa ohjelman kustannukset. Ohjelmaan osallistuminen on osa Stora Enson ympäristövastuullisuutta tehostavaa toimenpideohjelmaa, joka käynnistyi Hukkajoen 2024 elokuisen ympäristövahingon jälkeen.
Lisätietoja
- Käytännön työt Raakkuohjelma 2030 -hankkeessa: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jari Ilmonen, p. 040 831 8307, sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi
- Raakkuohjelma 2030