Lauha ja vähäluminen sää vaikeutti saimaannorpan pesintää jo toisena peräkkäisenä talvena. Pesintään soveltuvia luonnonkinoksia ei käytännössä ollut. Lisäksi lämmin kevät sulatti lumet ja jäät poikkeuksellisen aikaisin. Kuuteista noin 90 prosenttia syntyi apukinokseen tai keinopesään.
Kulunut talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mikä heikensi merkittävästi saimaannorpan pesimäolosuhteita. Aikaisen kevään vuoksi pesälaskennat jouduttiin tekemään jo maaliskuun lopussa, kun vielä 2000-luvun vaihteessa laskennat ajoittuivat tyypillisesti huhtikuun loppuun. Koska lunta oli lähinnä apukinoksissa, laskennoissa tarkistettiin pääasiassa apukinokset ja keinopesät. Pesälaskennoissa havaittiin 101 syntynyttä saimaannorpan kuuttia, joista tähän mennessä tiedetään kuolleen 12 yksilöä.
”Todellinen poikaskuolleisuus on kuitenkin tätä suurempi, sillä osa kuuteista on syntynyt avojäälle tai menettänyt pesäsuojansa varhain lumen sulamisen vuoksi. Ilman pesän suojaa kuutit ovat alttiita erityisesti ketun saalistukselle. Lisäksi menehtyneet kuutit päätyvät usein petojen ravinnoksi, mikä vaikeuttaa kuolleisuuden tarkkaa havaitsemista”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Lauhoina ja vähälumisina talvina tyypillisesti noin neljännes kuuteista kuolee ennen vieroitusta. Lisäksi heikkojen pesimäolosuhteiden seurauksena kuutit ovat usein pienikokoisempia vieroitusvaiheessa toukokuussa, mikä lisää niiden riskiä kuolla kalanpyydyksiin ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Apukinokset ja keinopesät ratkaisevan tärkeitä
Metsähallituksen organisoimissa apukinoskolauksissa paikalliset vapaaehtoiset kolasivat yli 400 apukinosta eri puolille Saimaata. Norppien pesäpaikoiksi asennettiin myös 47 keinopesää. Jopa 90 prosenttia kuuteista syntyi apukinoksiin tai keinopesiin tai käytti niitä suojanaan. Myös valtaosa aikuisten norppien käyttämistä makuupesistä sijaitsi apukinoksissa.
”Apukinokset ja keinopesät osoittautuivat ratkaisevan tärkeiksi pesimämenestyksen kannalta. Ilman niitä lähes kaikki kuutit olisivat syntyneet ilman suojaa, ja kuolleisuus olisi ollut huomattavasti suurempaa. Tulokset korostavat sitä, kuinka merkittäviä suojelutoimet ja vapaaehtoistyö saimaannorpan hyväksi ovat”, kiittelee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja useista suojelutoimista, joihin osallistuu yhteistyökumppanien WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi satoja paikallisia vapaaehtoisia. Pesälaskentojen tulosten perusteella arvioidaan saimaannorppakannan kokoa, levinneisyyttä sekä syntyneiden ja ennen vieroitusta kuolleiden poikasten määrää. Saimaannorpan kanta-arvio valmistuu myöhemmin syksyllä.
Lauhat talvet ovat saimaannorpalle uhka
Jääolosuhteet olivat heikot jo maaliskuun lopussa laskentojen aikaan. Tämän vuoksi pesälaskennat toteutettiin lähes kokonaan Metsähallituksen ja WWF Suomen kelirikkoaluksilla, ja vain yksittäiset vapaaehtoiset pääsivät osallistumaan laskentoihin kattavasti. Hyvälumisina ja -jäisinä talvina pesälaskentoihin osallistuu noin sata vapaaehtoista omilla vastuualueillaan.
“Eteläisellä Saimaalla olosuhteet olivat vielä lauhemmat ja pesälaskennan aikaan monet rannat ja apukinospaikat olivat kokonaan sulaneet, minkä vuoksi laskentatulos jäi muuta Saimaata epävarmemmaksi,” kertoo suojelukoordinaattori Ismo Marttinen WWF Suomesta.
Laskentojen jälkeen pesäpaikkoja sekä sulaneita apukinoskohteita tarkastettiin vielä sukeltamalla ja snorklaamalla syntyneiden ja kuolleiden kuuttien määrän tarkentamiseksi.
Poikkeuksellisen leuto talvi kuvastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaalla. Lumipeitteen väheneminen ja talvien lyheneminen heikentävät norpan pesinnän edellytyksiä ja lisäävät kuuttien kuolleisuutta. Apukinosten ja keinopesien merkitys korostuu entisestään, mutta pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos muodostaa vakavan uhan saimaannorpan säilymiselle.
Lisätietoja
- Kannanseuranta: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 637 6324, miina.auttila@metsa.fi
- Pesälaskennat ja apukinokset: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 530 7241, riikka.alakoski@metsa.fi
- Saimaannorppakannan seuranta
- Norppatilanne
Havaitut kuutit kannanseuranta-alueittain
| Kannanseuranta-alue | Havaitut kuutit |
|---|---|
| Pyhäselkä–Jänisselkä | 0 |
| Orivesi | 3 |
| Pyyvesi–Enonvesi | 2 |
| Kolovesi | 2 |
| Joutenvesi | 7 |
| Haukivesi | 23 |
| Pihlajavesi | 38 |
| Puruvesi | 3 |
| Tolvanselkä–Katosselkä | 9 |
| Luonteri | 1 |
| Lietvesi | 5 |
| Petraselkä–Yövesi | 4 |
| Suur-Saimaa | 4 |
| Yhteensä | 101 |