Monelle veneilijälle lokkiluodot näyttäytyvät etenkin äänekkäinä paikkoina. Luonnonsuojelun näkökulmasta niillä on kuitenkin paljon suurempi merkitys: lokkien asuttamat pienet luodot ja saaret tarjoavat turvaa monille taantuville vesilinnuille ja niiden poikasille. Näin on käynyt esimerkiksi Sysmäjärvellä Outokummussa.
Metsähallituksen Luontopalveluilla on hyviä kokemuksia lokkiluotojen hoidosta Pohjois-Karjalassa Outokummussa sijaitsevalla Sysmäjärvellä. Jo muutaman neliömetrin kokoisilla avoimina pidetyillä luodoilla on pesinyt kalalokkeja ja kalatiiroja, jotka puolestaan luovat suojaa myös muille vesilinnuille.
– Lokit seuraavat ympäristöään hyvin tarkasti ja reagoivat herkästi petoihin, kuten varislintuihin, supikoiriin ja minkkiin. Ne varoittavat koko yhdyskuntaa uhkista, mikä hyödyttää myös muita samoilla luodoilla ja saarilla pesiviä lajeja. Lokit toimivat toisille vesilintulajeille hyvinä ja tarkkaavaisina puolustusvoimina, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Metsähallituksen Luontopalveluista.
Sysmäjärvellä Metsähallituksen Luontopalveluilla on yhdessä Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa noin kahden hehtaarin suuruinen alue saaria ja luotoja jatkuvassa hoidossa.
Avoimet luodot houkuttelevat lintuja nopeasti
Sysmäjärvellä on tehty vesilinnustoa tukevia toimenpiteitä Helmi-elinympäristöohjelman käynnistymisestä vuodesta 2021 lähtien. Alkuvuosina hoitotoimia rannoilla ja osalla luodoista toteutti Pohjois-Karjalan ELY-keskus, nykyinen Itä-Suomen elinvoimakeskus. Talvella 2025 luotojen ja pikkusaarten hoito siirtyi pääosin Metsähallituksen Luontopalveluille.
Työn tavoitteena on ollut palauttaa luodoille ja saarille avoimuutta raivaamalla kasvillisuutta ja ehkäisemällä umpeenkasvua. Avoimet ympäristöt ovat monille vesilinnuille tärkeitä, sillä ne tarjoavat hyvän näkyvyyden ympäristöön ja vähentävät petojen mahdollisuuksia lähestyä huomaamatta.
– Talvella avoimeksi kunnostetun, avoveden ympäröimän noin 0,3 hehtaarin saaren, naurulokit omaksuivat pesimäpaikoikseen hyvin nopeasti keväällä, vaikka ennallistamistyöt jäivät osittain kesken. Kesällä saarella pesi jo noin 500 paria naurulokkeja sekä muutama pikkulokki. Poikastuottoa on jo havaittu syntyneen hyvin, osa poikasista on jo lennossa, Laakso iloitsee.
Sama määrä naurulokkeja pesi myös läheisellä elinvoimakeskuksen hoitamalla pesimäsaarella, mikä kertoo, että hoitotoimet näyttävät toimineen hyvin ja ovat kustannustehokkaita.
– Avoimet, avoveden ympäröimät saaret tai luodot ovat vesi- ja lokkilinnuille tärkeitä pesimäympäristöjä. Valitettavan monelta muulta lintujärveltä lokkikoloniat ovat hävinneet, Laakso kertoo.
Lokkiluotojen vartijat pitävät ihmiselle metakkaa, mutta käyvät harvoin päälle
Lokkiluodoilla liikkuja kohtaa usein äänekkäästi varoittelevia lintuja. Moni saattaa pelätä lokkien hyökkäävän veneen tai melojan kimppuun, mutta käytännössä näin tapahtuu harvoin.
– Lokkien varoitusäänet kertovat ennen kaikkea siitä, että ne tarkkailevat ympäristöään. Lokkikolonian keskeltä voi usein nähdä esimerkiksi sotka- tai puolisukeltajasorsapoikueita, jotka saavat liikkua alueella rauhassa. Kokeneet lintuemot näyttävät tietävän, että lokkien läheisyydestä saa hyvää suojaa, Laakso kertoo.
Umpeenkasvu haastaa vesilinnustoa
Vesilintukantojen taantumisen taustalla on useita syitä, mutta yksi merkittävimmistä on rantojen ja saarien umpeenkasvu. Sysmäjärvellä rantalaidunnus ja niitto pitivät aiemmin monet ranta-alueet avoimina, mutta perinteisten maankäyttötapojen vähentyessä kasvillisuus on vallannut alaa.
Myös vesistöihin kulkeutuneet ravinteet ovat kiihdyttäneet umpeenkasvua. Sysmäjärvellä Elinvoimakeskus hoitaa rantoja ja yksittäisiä saaria avoimuuden säilyttämiseksi, kun taas Metsähallituksen Luontopalvelut keskittyy luotojen ja pikkusaarten kunnostamiseen.
Toimien vaikutuksia seurataan yhteistyössä. Elinvoimakeskus ja Luontopalvelut tekevät lintujen kannanseurantaa yhdessä paikallisen lintuharrastajan kanssa.
– Toivomme, että rantojen, luotojen ja saarien avoimina pitäminen auttaa siihen, että lintujen poikastuotanto lähtee kasvuun, Laakso summaa.
Lisätietoja
- Ismo Laakso, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358401945711, etunimi.sukunimi@metsa.fi. Tavoitettavissa 17.7. saakka ja jälleen 13.8.