Pääsiäislomalla kansallispuistoihin suuntaavien retkeilijöiden on hyvä huomioida kevättalveen liittyvät turvallisuusasiat. Vaikka hanki tai jää aamulla yöpakkasten jälkeen kantaisikin, voi tilanne iltapäivän auringossa olla toinen. Turvallisinta on aina liikkua merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksien rinnealueilla.
– Oulangan kansallispuistossa jokijäillä ja jääkansilla liikkumisesta on tehty havaintoja tänäkin vuonna. Sekä Oulankajoki että Kitkajoki virtaavat voimakkaasti eikä jäälle pidä mennä. Lumien sulaessa joen tulvavedet nousevat lähes joka kevät Karhunkierroksen poluille, mikä rajoittaa reitillä liikkumista, virkistyskäytön erityisasiantuntija Airi Kallunki Metsähallituksesta kertoo.
Lemmenjoen kansallispuistossa hiihtoreitti–huoltoura on suljettu tältä keväältä, sillä jää on murtunut Ravadaskönkään kohdalla.
– Lemmenjoen kansallispuistossa on jo tehty reittimuutoksia kevään edettyä normaalia nopeammin. Virta syö jäätä koko ajan altapäin, joten jään kantavuus voi muuttua hyvin äkkiä. Seuraamme tilannetta, mutta kehotamme retkeilijöitä kiinnittämään erityistä huomiota olosuhteisiin, virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf Metsähallituksesta korostaa.
Retkikohteeseen kannattaa aina tutustua huolella etukäteen. Luontoon.fi-verkkopalvelusta löytyy ajankohtaista tietoa retkikohteista, reittien vaativuudesta ja retkeilijän varusteista.
Naskalit ja kelluttavaksi pakattu reppu mukaan jäälle
Jäällä retkeiltäessä on tärkeää pakata reppu vesitiiviisti ja kiinnittää reppu mahavyöllä tukevasti kiinni. Näin reppu pysyy paikallaan, jos jää pettää alta. Reppu kelluttaa, mikä tekee myös avannosta pois kipuamisesta helpompaa. Kännykkä, vaihtovaatteet ja tulitikut tulee pakata tiiviisti muovipusseihin, jotta ne pysyvät varmasti kuivina vahingon yllättäessä.
Naskalit pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan hyisestä vedestä kantavalle jäälle. Kevättalven jäillä jääpiikki/-sauva on hyvä lisävaruste. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta.
Vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat, järvessä olevien lähteiden kohdat, vedenalaisten karien ympäristö ja virtaavat paikat. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Myös kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan.
Hankikanto on parhaimmillaan pakkasöiden jälkeen
Puhtaille hangille lumikengillä tai eräsuksilla suuntaaville parasta retkiaikaa ovat aamu ja aamupäivä. Hangen kuori pehmenee päivän mittaan, jos aurinko sitä lämmittää. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen ja varautua siihen, että matkateko hidastuu huomattavasti, jos hanki alkaa upottamaan.
Lumivyöryjä on raportoitu tänä vuonna Pohjois-Suomen tuntureilla jo useita kymmeniä. Lumivyöryyn joutunut on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Lumivyörymaastot välttää parhaiten, kun kulkee merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.
Lumi ei pelkästään vyöry vaan peittää alleen kuoppia, koloja ja puroja, joihin saattaa juuttua tai pudota. Paksusta lumikerroksesta on fyysisesti raskasta nousta ylös ja paksu lumipeite myös hidastaa etenemistä.
Lisätietoja:
Airi Kallunki, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 4829 750
Alexander Kopf, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 5378 853
Retkeilyn turvallisuus (luontoon.fi)