Metsähallituksen Luontopalvelut on julkaissut tulevaisuuden näkymän siitä, miten valtion retkikohdeverkostoa kehitetään tulevina vuosina niin, että palvelut vastaavat erilaisten retkeilijöiden tarpeisiin ja käytettävissä olevat resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman vaikuttavasti. Luontopalvelujen tavoite on varmistaa laadukkaat, turvalliset ja kestävät retkeilypalvelut erityisesti niissä kohteissa, joilla on suurin merkitys retkeilijöille ja luontomatkailulle.
Retkeilypalvelujen järjestäminen varmistetaan erityisesti kansallispuistoissa ja valtion retkeilyalueilla. Luontopalvelut kehittää retkikohteita niiden luonteiden ja retkeilijöiden tarpeiden mukaan. Retkeilypalvelujen tasoa ohjaa kohteen luonne eli se, onko retkikohde tarkoitettu lyhyeen vierailuun, päiväretkeilyyn, vaellukseen vai eräilyyn.
– Nykyinen retkeilyrakenteiden verkosto on syntynyt vuosikymmenten kerrostumista, eikä se kaikilta osin vastaa tämän päivän retkeilyn tarpeita ja asiakasmääriä. Samalla käytettävissä olevat resurssit ovat jo pitkään olleet puutteelliset suhteessa verkoston kokoon. Siksi kohteiden rooleja ja palveluja selkeytetään. Jokaisessa kansallispuistossa tai retkeilyalueella ei tarjota jatkossa kaikille kaikkea, vaan palvelut rajataan ja suunnitellaan kohteen luonteen ja käyttäjätarpeiden mukaan. Samalla Luontopalvelut selvittää muiden, paikallisesti tärkeiden retkikohteiden ylläpidon tulevaisuutta yhdessä kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa, asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Muutosten taustalla on tarve varmistaa, että retkeilypalveluja voidaan ylläpitää vastuullisesti myös tulevaisuudessa: retkikohteet ovat turvallisia asiakkaille ja alueiden suojeluarvot ovat turvattu.
Tiedot löytyvät Retkikohdenäkymä-palvelusta
Päivittyvä tilanne Metsähallituksen retkikohteista tulevaisuudessa on katsottavissa Retkikohdenäkymä-palvelussa.
Tämänhetkisen tilanteen mukaan Metsähallituksen hoidossa säilyy vähintään 153 retkikohdetta. Näihin retkikohteisiin tehdään noin 90 prosenttia retkeilyn käynneistä. Sellaisia Metsähallituksen kohteita, joissa kumppanit hoitavat reitit ja taukopaikat, on 17. Kohteita, joiden ylläpidon tulevaisuutta Metsähallitus selvittää, on tällä hetkellä 65. Luvut elävät selvitysten myötä.
Retkikohdenäkymä-palvelussa ei esitellä retkikohteina erillisiä ja yksittäisiä taukopaikkoja tai vastaavia retkeilypalveluja, joissa käytön on arvioitu olevan vähäistä. Muutokset retkikohteilla toteutuvat vähitellen vuodesta 2028 eteenpäin.
– Jos Luontopalvelut ei jatkossa ylläpidä jotakin retkikohdetta, se ei tarkoita sitä, että sen palvelut katoaisivat käytöstä kokonaan. Monet kunnat ovat ilmaisseet halunsa ottaa kohteita ylläpitoon. Metsähallitus puolestaan pyrkii siihen, että huollon piiristä poistuvat retkeilyrakenteet säilyvät maastossa elinkaarensa loppuun, mikäli se on asiakasturvallisuuden ja luonnonsuojelun näkökulmasta mahdollista, Haapakorva sanoo.
Muutokset tapahtuvat alueittain ja vaiheittain, esimerkiksi huoltohankintoja tai retkeilyrakenteiden korjauspäätöksiä tehtäessä. Retkeilijöille ajantasainen tieto Metsähallituksen retkikohteilla tarjottavista palveluista löytyy Luontoon-palvelusta, eli Luontoon.fistä ja Luontoon-sovelluksesta.
Metsähallituksen Luontopalvelut on tulevaisuudessakin Suomen suurin retkeilypalvelujen ylläpitäjä, jonka tarjoamat palvelut ovat verorahoilla tuotettuja ja maksuttomia.
Kansallispuisto- ja retkeilyalueselvitys tuo esiin, missä luontomatkailun kehittämiselle ja lähivirkistyskäytölle on eniten vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia
Metsähallitus on tänään julkaissut ”Luontoon johtaa monta polkua – kansallispuisto- ja retkeilyalueverkosto muuttuvassa toimintaympäristössä” -selvityksen (julkaisut.metsa.fi). Selvitys antaa tietopohjan ja yhteisen suunnan Metsähallituksen ylläpitämien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden valtion maiden virkistys- ja luontomatkailuverkoston kehittämiselle tulevina vuosina. Tavoitteena on kestävä, saavutettava ja kokonaisuutena toimiva alueverkosto, joka perustuu kansallisiin strategioihin, tutkimustietoon, paikkatietoon, kysyntään ja alueiden erilaisiin rooleihin.
-Selvitys on suunnattu työkaluksi päättäjille niin maakunnissa kuin eduskunnassakin. Julkaisuun on koottu analyysi siitä, missä valtion mailla on virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulmasta vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Selvityksestä esitellään analyysi, jonka avulla nähdään, missä luontoarvoiltaan korvaamattomimmat alueet sijaitsevat luonnonsuojelualueilla. Tiedoista on hyötyä, kun maankäyttöön liittyviä päätöksiä tehdään, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo.
Erityisen korkea potentiaali matkailulle on Pohjois-Suomessa, erityisesti Lapin matkailukeskusten lähellä sijaitsevissa kansallispuistoissa ja niiden lähiympäristöissä. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuistojen lähellä on myös jo tehty useita erityyppisiä matkailua ja virkistyskäyttöä tukevia maankäyttöpäätöksiä. Etelä-Suomessa kansallispuistot tukevat vahvasti myös lähivirkistystä, selkeitä kärkialueita ovat Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot.
Selvitys nostaa esiin myös useiden muiden suojelualueiden ja mm. eräiden virkistysmetsien korkean potentiaalin matkailussa ja lähivirkistyskäytössä. Esimerkkejä näistä alueista ovat Pukalan virkistysmetsä Pirkanmaalla, Korouoma Posiolla Lapissa, Inarin alueen virkistysmetsät, Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualue Kuusamossa, Punkaharjun luonnonsuojelualue Etelä-Savossa, Laajalahden luonnonsuojelualue Espoossa, Aulangon luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa, Meikon luonnonsuojelualueet Kirkkonummella ja Sanginjoki-Isokankaan luonnonsuojelualueet Oulussa. Selvitys tunnistaa myös talouskäytössä olevien monikäyttömetsien joukosta virkistys- ja matkailukäytölle arvokkaita alueita, joiden käsittelyssä ja käytön suunnittelussa voidaan analyysin tuloksia hyödyntää.
Lisää aiheesta:
- Retkikohdenäkymä-palvelu
- Luontoon johtaa monta polkua – kansallispuisto- ja retkeilyalueverkosto muuttuvassa toimintaympäristössä -selvitys (julkaisut.metsa.fi)
Lisätietoja medialle:
- Retkikohdenäkymä: Asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 183 1214
- ”Luontoon johtaa monta polkua – kansallispuisto- ja retkeilyalueverkosto muuttuvassa toimintaympäristössä” -selvitys: Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Metsähallitus Luontopalvelut p. 0400 328 759
- Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi