Metsähallituksen Luontopalvelut kokosi 3.–4.6.2026 Kilpisjärvelle laajan joukon paikallisia toimijoita tarkastelemaan Käsivarren erämaa-alueen motorisoidun liiketoiminnan tilannetta ja jatkotoimia. Työpajaan osallistui muun muassa paikallisia matkailuyrittäjiä, poronhoitajia sekä Enontekiön kunnan ja Saamelaiskäräjien edustajia. Vilkkaan keskustelun tuloksena muodostettiin yhteinen tilannekuva ja tunnistettiin keskeisiä kehittämistarpeita tulevaisuuteen.
Kilpisjärven työpaja oli jatkoa Metsähallituksen alkuvuonna julkaisemasta Käsivarren motorisoidun maastoliikenteen selvitykselle. Selvityksessä kerrottiin, että maastoliikenteen kehittämisestä järjestetään yhteistoiminnallinen työpaja yhteistyön edistämiseksi.
Työpajassa todettiin, että motorisoitu liiketoiminta on keskeinen osa Enontekiön elinvoimaa ja matkailun kehitystä. Samalla matkailun kasvu lisää paineita luontoon, poronhoitoon ja eri käyttäjäryhmien rinnakkaiseloon. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että toimintaa on kehitettävä nykyistä suunnitelmallisemmin ja eri toimijoiden tarpeita yhteensovittaen.
”Käsivarren erämaa-alue on käännekohdassa: nykytila on vielä hallittavissa, mutta ilman toimenpiteitä riskit kasvavat”, kiteytti tilaisuuden vetäjä, Metsähallituksen palveluomistaja Elina Odé tilaisuuden alussa.
Elinkeinojen yhteensovittamisen tarve korostui
Keskustelun keskiössä oli elinkeinojen yhteensovittaminen. Työpajassa korostui tarve turvata saamelaiskulttuurin, kuten poronhoidon elinvoimaisuuden edellytykset, samalla, kun matkailua kehitetään. Ratkaisuja halutaan etsiä yhdessä ja paikalliset erityispiirteet huomioiden.
Turvallisuus ja osaaminen nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Käsivarsi nähtiin vaativana toimintaympäristönä, jossa korostuvat paikallistuntemuksen, ammattitaidon ja selkeiden toimintatapojen merkitys. Samalla tuotiin esiin tarve vahvistaa valvontaa sekä yhtenäistää pelisääntöjä.
Viestinnän ja opastuksen parantaminen nähtiin keskeisenä keinona ehkäistä ristiriitoja. Selkeä tiedottaminen sekä paremmat reittimerkinnät tukevat turvallista liikkumista maastossa. Myös reittiverkoston tarkastelu ja maankäytön suunnittelu nousivat tärkeiksi jatkotoimenpiteiksi.
Avoin vuoropuhelu ja paikallisten osallistaminen maastoliikenteen kehittämisessä tärkeää
Työpajan yhteisenä johtopäätöksenä oli, että avoin vuoropuhelu ja paikallisten toimijoiden osallistaminen ovat keskeisiä kestävälle motorisoidun matkailun ja muiden elinkeinojen yhteensovittamiselle. Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma toimii jatkossakin keskeisenä työkaluna toiminnan suunnittelussa.
Työpajan yhteydessä haastatellut keskeiset toimijat korostivat kehittämistyön eri näkökulmia. Enontekiön kunnanjohtaja Eero Ylitalo painotti matkailun merkitystä kunnalle ja toi esiin, että motorisoidun matkailuliiketoiminnan tulee olla hallittua, järjestäytynyttä, valvottua ja vastuullista.
Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio korosti saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, huomioon ottamista sekä yhteistä tahtotilaa ja yhteistyön merkitystä.
Lapin Yrittäjien varapuheenjohtaja Jarkko Kuusisto korosti, että yrityksillä tulee olla tasapuolinen oikeus harjoittaa liiketoimintaa. Hän totesi myös, että keskustelutilaisuudet ovat tärkeä keino katsoa tulevaisuuteen matkailun kasvaessa.
Työpajan tuloksia hyödynnetään jatkovalmistelussa, jossa tarkennetaan kehittämistoimia ja jatketaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja
- Elina Odé, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358406328408, etunimi.sukunimi@metsa.fi
- Motorisoidun liiketoiminnan vaikutukset Käsivarren erämaa-alueella (julkaisut.metsa.fi)
- Metsähallituksen tiedote motorisoidun liiketoiminnan selvityksestä:
Metsähallituksen tuore selvitys Käsivarren motorisoidusta liiketoiminnasta kertoo maastoliikenteen vaikutuksista alueen luontoon ja luonnossa liikkumiseen