Metsähallituksen Luontopalvelujen ja metsäyhtiö UPM:n yhteinen ennallistamisurakka on tulossa päätökseensä. Kinnulassa ja Pihtiputaalla sijaitseva Niskaneva-Hyrkönneva-Kotanevan alue muodostaa yhden Keski-Suomen suurimmista suoalueista. Vuonna 2021 aloitettu työ valmistuu syksyllä 2026. Viimeisinä ennallistetaan loput Niskanevan, Hyrkönnevan ja Kotanevan alueista.
Kinnulan ja Pihtiputaan rajan tuntumassa sijaitseva Hyrkönpuro saa alkunsa Niskanevan, Hyrkönnevan ja Kotanevan suoalueilta, jotka on aikanaan ojitettu. Hyrkönpuro on ympäröivien soiden ojittamisen vuoksi kärsinyt veden virtaamisen äärevöitymisestä ja veden laadun heikentymisestä. Siksi Metsähallituksen Luontopalvelut ja metsäyhtiö UPM ovat ennallistaneet Hyrkönpuron ympäristöä vuodesta 2021.
Sekä valtionomisteisista että yksityisomisteisista maista koostuvalla alueella ennallistetaan yhteensä 463 hehtaaria soita ja yhdessä alueen ojittamattomien suo-osuuksien kanssa alueelle palautuu noin 663 hehtaarin yhtenäinen suoalue. Ennallistaminen saadaan valmiiksi syksyllä 2026. Lisäksi Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Eräpalvelut ovat ennallistaneet Hyrkönpuron valuma-alueen keskivaihetta noin 90 hehtaarin alalta.
Ennallistamistöihin on kuulunut pääasiassa suo-ojien tukkimista sekä virtavesikunnostuksia. Ojia tukkimalla on samalla kunnostettu alueen lukuisia lähteitä, joiden kuntoa aikanaan tehdyt ojitukset ovat myös heikentäneet. Hyrkönpuron ja sen valuma-alueen ennallistamisesta hyötyvät vesi- ja suoluonto sekä sen lajisto kuten muun muassa uhanalainen taimen sekä metsäkanalinnut ja metsäpeura.
Ennallistamistyön viimeinen vaihe käynnistyy syyskuun alussa ja kestää noin kuukauden. Metsähallituksen Luontopalvelujen ennallistamistoimet Hyrkönpurolla tehdään osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Soilla on tärkeä tehtävä vesistöjen ”pesusieninä”
Luonnontilaisina eli ojittamattomina suot toimivat vesistöjen pesusieninä, jotka suodattavat ja säännöstelevät vettä niiden alapuolisiin vesistöihin. Jos suo ojitetaan, se ei pysty näihin tehtäviin. Sadevedet valuvat soihin tehtyjä ojia pitkin puroon vauhdilla ja nostavat virtaamat nopeasti tulvakorkeuteen. Samalla lähialueen vesistöihin, kuten puroihin ja järviin, valuu kiintoainesta ja ravinteikasta, tummaa humusvettä. Näin vesistöt tummuvat ja rehevöityvät.
Soiden ojitus vaikuttaa ympäröiviin vesistöihin myös kuivina aikoina. Silloin esimerkiksi Hyrkönpuron vesi on luonnottoman matalalla, kun sen valuma-alueen ojitetut suot eivät pysty varastoimaan vettä ja valuttamaan niitä puroon vähitellen.
Soiden ennallistaminen toteuttaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita
EU:n ennallistamisasetus vaatii jäsenmaita tekemään ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kunnostamaan huonokuntoisista luontotyypeistä vähintään 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asetuksen toimeenpanoa varten on laadittu luonnos kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, jossa määritellään keinot, joilla ennallistamistavoitteisiin päästään. Luonnoksen lausuntokierros on päättynyt elokuun lopussa.
Metsähallituksen strategisena tavoitteena on turvata ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta valtion mailla ja vesillä. Metsähallituksen eri vastuualueet ovatkin ennallistaneet 2020-luvulla soita jo yli 30 000 hehtaaria. Vuonna 2025 valtion maiden luonnon tilaa parannettiin sekä Metsätalous Oy:n tulorahoituksella että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön budjettirahoituksella osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Metsähallitus on julkaissut vesienhoito-oppaan, joka kokoaa yhteen valtion vesialueiden hoidon periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Opas vastaa kasvavaan tarpeeseen tehdä vesienhoidosta aiempaa vaikuttavampaa, yhtenäisempää ja ennakoivampaa tilanteessa, jossa vesistöjen tila vaatii nopeasti konkreettisia toimia.
Lisätietoja
- luonnonsuojelun erityisasiantuntija Christian Koivula, Metsähallitus Luontopalvelut, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 040 673 2296
- Metsähallituksen vesienhoito-opas
- Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi)