Metsähallitus korjaa Kajaanin rauniolinnan, arvokkaan muinaismuiston, kivipihaa ja muurinlakeja kesän 2021 aikana. Linnan sisäosat joudutaan tilapäisesti sulkemaan kävijöiltä.
Kivipihan vedenpoistoa parannetaan ja samalla kunnostetaan pihan vaurioituneita rakenteita. Muurinharjoilla kunnostetaan, osittain kävijäpaineen vaurioittamia, vedeneristysrakenteita. Muurinharjoilla kulkeminen on kielletty ja viime vuonna asennetuilla lisäkaiteilla ja opasteilla kävijöitä ohjataan pois vaurioitumisherkiltä muureilta. Urakoitsijana kesän töissä on Kivityö Kaseva Tampereelta.
Linnan sisäosat joudutaan tilapäisesti sulkemaan kävijöiltä toukokuun lopulta syyskuun loppupuolelle. Linnasaarelle (linnan muurien ulkopuolelle) pääsee edelleen vierailemaan vapaasti läpi kesän. Töiden etenemisestä ja käyntirajoitusten mahdollisista muutoksista viestitään kesän aikana.
Rauniolinna on suosittu, muinaismuistolailla rauhoitettu, kulttuurinähtävyys. Linnalla vierailee kesäisin runsaasti turisteja ja ulkoilijoita.
Linnan pitkää historiaa lyhyesti
Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin ja Venäjän valtakunnanraja muotoutui Kainuussa nykyiselleen. Kajaaninjoki oli Oulujoen vesistön merkittävä kulkuväylä ja Kajaanin linna rakennettiin Kaarle IX:n käskystä vuosina 1604–1619 sen koskipaikan kohdalle. Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin joen etelärannalle vuonna 1651 vapaaherrakuntansa hallinnolliseksi keskukseksi. Linna toimi kaupungin suojana.
Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1716 ven’läiset räjäyttivät Kajaanin linnan. Linnan kiviä käytettiin lähistön rakennusten kivijalkoihin ja välillä linna toimi siltapilarina sen yli kulkevalle maantiesillalle. Ajatus linnanraunion suojelusta syntyi 1800-luvun loppupuolella. Linnaa restauroitiin laajemmin viimeksi vuosina 2001–2008.
Lisätietoja:
Kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen, Metsähallitus, Luontopalvelut, paivi.tervonen@metsa.fi; p. 040 7437478
Yrittäjä Jari Kaseva, Kivityö Kaseva, jarikaseva@luukku.com, p. 040 566 5906