Urho Kekkosen kansallispuisto Pohjois-Lapissa juhlii tänä vuonna nelikymppisiään neljälläkymmenellä eri tapahtumalla. Käyntimääriltään Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto on ainoa luonnonsuojelualue, joka on Suomessa annettu lahjaksi presidentille.
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin Inarin, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueelle vuonna 1983. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita. Urho Kekkosen kansallispuiston ensisijainen tavoite on pohjoisen luonnon suojelu. 1960-luvulla nykyisen kansallispuiston alueen etelä- ja lounaispuolelle rakennettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, jotka muuttivat pysyvästi alueen alkuperäistä luontoa ja loivat paineita luonnonsuojelulle. Kansallispuiston perustaminen sinetöi paineet.
– Luonnonsuojelualueella luonto halutaan pitää suurimmaksi osaksi alkuperäisessä tilassa. Metsää ei kaadeta, ja retkeilijöitä ohjataan tietyille aluille kansallispuiston sisällä, jotta eniten suojelua vaativa luonto ei rasitu. Ilman kansallispuistoa alueen luonto ei olisi säilynyt samalla tavalla tuleville sukupolville, Urho Kekkosen kansallispuiston virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistojen toimintaa Suomessa.
Laajojen kairojen ja puuttomien paljakoiden kansallispuistosta on tavattu 130 lintulajia, joista osa on uhanalaisia. Puiston näkyvin nisäkäs on poro. Poronhoito on ollut alueen elannon selkäranka vuosisatoja. Itärajalla kansallispuistoa sijaitsee myös maailmankuulu Korvatunturi.
Jos Kekkonen eläisi nyt, hän todennäköisesti kokeilisi maastopyöräilyä kansallispuistossa
Kansallispuiston kulttuurihistoriaan kuuluu leimallisesti Suomen kahdeksas presidentti, Urho Kaleva Kekkonen.
– Tällä hetkellä kansallispuiston kehitystä leimaavat kuitenkin monipuolisemmat liikkumisvälineet kuin Kekkosen tavaramerkkinä tunnetut vaellussukset. Alueesta on tullut myös maastopyöräilijöille suosittu kohde, Seurujärvi kertoo.
Maastopyöräilijöille kansallispuisto tarjoaa reittejä niin kesällä kuin talvellakin. Kansallispuiston alueelle on merkitty seitsemän ympyräreittiä maastopyöräilijöille.
Uudet retkeilysukupolvet ovat löytäneet kansallispuiston, alue houkuttelee myös nuoria, aktiiviliikkujia ja lapsiperheitä
Urho Kekkosen kansallispuistolla on pitkä retkeilyn historia. Ennen kansallispuiston nimeämistä aluetta kutsuttiin nimellä Koiliskaira. Retkeilijät liikkuivat aktiivisesti alueella jo 1960-luvulla.
– Kansallispuiston laajoista erämaista löytää ajatuksilleen tilaa ihan varmasti, vaikka uudet sukupolvet ovatkin viimeisten vuosien aikana löytäneet myös vieraaksi tänne. Aiemmin kansallispuisto houkutteli lähinnä hiihtäjiä talvella, nyt myös sulan maan kausi on suosittua matkailuaikaa, Seurujärvi sanoo.
Viime vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa oli 405 300 käyntiä.
Kansallispuiston juhlavuoden ensimmäiset tapahtuvat kertovat Ylä-Lapin luonnon nykytilasta ja houkuttelevat hiihtolomaa viettäviä lapsiperheitä
Urho Kekkosen kansallispuisto juhlii tasavuosia runsaalla tapahtumatarjonnalla. Luontopalvelut järjestää kansallispuistossa neljäkymmentä tapahtumaa. Juhlavuoden tapahtumat alkavat hiihtolomaviikoista, jolloin ohjelmaa on erityisesti lapsiperheille. Myös Lapin luonnon tämänhetkistä tilaa tuodaan esiin.
- Ke 22.2. klo 15.00: Mitä talvi tarkoittaa? Lapsiperheille suunnattu luontoiltapäivä Saariselän Aurorassa, virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio. Maksuton.
- Ke 1.3. klo 15.00: Mitä talvi tarkoittaa? Lapsiperheille suunnattu luontoiltapäivä Saariselän Aurorassa, virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio. Maksuton.
- Ke 8.3. klo 15.00: Mitä talvi tarkoittaa? Lapsiperheille suunnattu luontoiltapäivä Saariselän Aurorassa, virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio. Maksuton.
- Ke 15.3. klo 18.00: Raja-Joosepin kenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa ja muut pohjoisen kulttuuriperintökohteet Metsähallituksen hoidossa. Kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Siiri Tolonen Auroran luontoillassa. Liput 8 €.
- Ke 22.3. klo 18.00: Ylä-Lapin luontokartoituksen tuloksia esittelee Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anna Tammilehto. Tämä luontoilta pidetään palvelupiste Kiehisessä, Lutontie 16.
- Ke 29.3. klo 18.00: Koilliskaira, Urho Kekkosen kansallispuisto; historiaa ja tätä päivää, virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio. Saariselän Aurorassa. Liput 8 €.
- Luontoillat huhtikuun keskiviikkoisin 5., 12., 19., ja 26.4. klo 18.00 Saariselän Aurorassa.
Kaikki varmistuneet tapahtumat löytyvät Luontoon.fi-verkkopalvelusta (tapahtumat.luontoon.fi).
Sivuja päivitetään aina, kun uusia tapahtumia vahvistuu.
Urho Kekkosen kansallispuisto, kolme vinkkiä kävijöille
Lapsiperheet: Kiilopään Vasapolku. Kävelypolku, jonka opastetauluissa Urho Kekkosen kansallispuiston oma menninkäinen Ukselmapään Elska kertoo vinkkejä luonnon kokemiseen ja tarkkailuun kaikilla aisteilla.
Aktiiviliikkujat: Kipua lumikengillä Pikku-Tankavaaran huipulle. Kuukkelipolku kulkee Tankavaaran kuusikon kautta Pikku-Tankavaaran huipulle, josta kirkkaalla säällä avautuu upeat näkymät Sompion luonnonpuiston Nattastuntureille sekä UK-puiston tunturialueelle.
Kokeneet UK-puiston kävijät: Joko olet tutustunut UK-kansallispuiston uusimpiin tupiin? Tee päivä- tai yöretki Rautulammelle, mistä löytyvät modernit päivä-, autio- ja varaustupa. Sisällytä vaellukseen Suomun Villen vuokratupa, joka sijaitsee Suomujoen rannalla upean männikön suojissa.
Lisätietoja medialle:
Urho Kekkosen kansallispuisto yleisesti: virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi, 020 639 7704
Tapahtumat: virkistyskäytön asiantuntija Kristiina Aikio 020 6397 119
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi