Ilmastonmuutokseen sopeutuminen valtion monikäyttömetsissä 2025–2100 -ohjelma

Metsähallitus Metsätalous Oy on laatinut ohjelman, jossa kehitetään metsänhoitoa ja tuhoriskien hallintaa tukemaan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ohjelman tavoitteena on turvata metsien elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja tuottavuus sekä osaltaan ohjata Metsätalous Oy:n päätöksentekoa ja toimenpiteitä pitkällä aikavälillä.

Miksi ohjelma on tärkeä?

Ohjelmalla pyritään varmistamaan valtion metsien hyvinvointi, monimuotoisuus ja tuottavuus ilmastonmuutoksen muuttaessa toimintaympäristöä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia metsiin

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin kaksijakoisesti. Lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa, erityisesti pohjoisilla alueilla ja männyllä. Vaikutuksen suuruus riippuu ravinteista, vesitaloudesta ja puulajista.

Toisaalta lämpenevä ilmasto suosii tuhohyönteisiä ja tauteja, ja tuhoriskit kasvavat. Keskilämpötila nousee, sademäärät lisääntyvät ja ääri-ilmiöt kuten myrskyt, kuivuus ja rankkasateet voimistuvat, mikä tekee metsien kasvuolosuhteista aiempaa vaihtelevampia ja epävarmempia. Lämpötila on jo noussut vuosikymmenten ajan ja jatkaa edelleen nousuaan vuosisadan loppua kohti. Vuonna 2100 lämpötilojen ennustetaan nousseen 2–5 °C.

Mitä hankkeessa tehdään?

Vahvistamme sopeutumista kehittämällä metsänhoitotoimia

Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman toimenpiteet vuosille 2026–2030 keskittyvät metsänhoidon käytäntöjen kehittämiseen, tutkimustiedon vahvistamiseen sekä metsätuhoihin varautumiseen.

1. Kehitämme metsänhoidon käytäntöjä

• Monipuolistamme puulajivalikoimaa lisäämällä sekaviljelyä, sekapuustoisuutta sekä rauduskoivun ja jalojen lehtipuiden viljelyä soveltuvilla kohteilla. 
• Kehitämme turvemaiden käsittelyketjuja, päivitämme harvennuskäytäntöjä ja mukautamme kiertoaikoja sekä hakkuumenetelmiä riskitasojen perusteella.
• Pohjois-Suomessa painopisteenä on uudistamistuloksen varmistaminen ja jalostetun viljelymateriaalin käytön lisääminen.

2. Kasvatamme tutkimus- ja tietopohjaa

• Metsänjalostuksen tutkimuksella tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista. Selvitämme puiden kasvurytmin määräytymistä, yleiskestävyyden vahvistamista ja männyn kasvullisen lisäyksen mahdollisuuksia.
• Tuhoihin liittyen keskeisiä tutkimusteemoja ovat juurikäävän ja muiden tuhonaiheuttajien riskialueiden tunnistaminen sekä kuivuuden vaikutukset männyn tuhoherkkyyteen.
• Vahvistamme tietopohjaa Valtakunnan metsien inventointiaineistoihin perustuen ja skenaariotarkasteluilla metsien kehityksestä erilaisissa tulevaisuusnäkymissä.

3. Varaudumme tuhoriskeihin

• Päivitämme laajojen tuhojen varautumissuunnitelmat ja tunnistamme kriittisen metsätieinfran ja resurssit .
• Kehitämme tuhojen raportointi- ja seurantajärjestelmiä, kaukokartoitukseen perustuvaa tuhojen tunnistamista ja riskien ennustamista.
• Lisäksi tarkastelemme kuivuustuhoihin varautumista ja hirvituhoriskien vähentämistä.

VAMOS 2100 -ohjelma vahvistaa tutkimusyhteistyötä

Haluamme olla mukana tuottamassa koko yhteiskuntaa hyödyttävää tutkimustietoa, jolla edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Suurimpana kokonaisuutena rahoitamme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa toteutettavaa IlmastoMänty-väitöskirjatutkimushanketta. Lisäksi on käynnissä ja käynnistymässä useita muuttuvaan ilmastoon ja metsänhoitoon liittyviä hankkeita, joihin osallistumme rahoituksella, asiantuntemuksella tai tehden esimerkiksi pilotointikohteita.

IlmastoMänty

IlmastoMänty – Kohti ilmastokestävää metsänkasvatusta: Puiden kasvurytmin säätely ja sopeutumiskyvyn vahvistaminen -tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja mäntymetsien kasvatukseen muuttuvissa oloissa. Hanke toteutetaan vuosina 2026–2029.

Yhteistyö yhdistää Luonnonvarakeskuksenn tutkimusosaamisen ja Metsähallituksen laajat käytännön aineistot sekä operatiivisen metsätalouden näkökulman.

Hankkeessa tutkitaan männyn sopeutumiskykyä ja etsitään keinoja metsien ilmastokestävyyden vahvistamiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa puiden kasvurytmin ja stressinsietokyvyn geneettistä muuntelua sekä kykyä sopeutua erilaisiin kasvuolosuhteisiin.

Lisäksi vertaillaan ilmastonmuutokseen sopeutumista luontaisella ja jalostetulla viljelymateriaalilla perustetuissa metsissä Pohjois-Suomessa, sekä arvioidaan, miten jalostetulla viljelymateriaalilla perustetut metsiköt ovat käytännössä kasvaneet valtion mailla.

Hankkeen tulokset tukevat koko yhteiskuntaa tarjoamalla tietoa siitä, miten metsiä voidaan hoitaa ilmaston muuttuessa. Tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa metsän uudistamisvaiheeseen liittyen sekä metsien kasvun ja hiilensidonnan vahvistamisessa. Näin tutkimus palvelee paitsi metsätaloutta myös laajemmin ilmastotyötä ja yhteiskunnan varautumista tulevaisuuden muutoksiin.