Ohjelman tausta ja tavoitteet

Metsähallitus Metsätalous Oy:n laatimassa VAMOS 2100 -ohjelmassa kehitetään metsänhoitoa ja tuhoriskien hallintaa tukemaan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ohjelman tavoitteena on turvata metsien elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja tuottavuus sekä osaltaan ohjata Metsätalous Oy:n päätöksentekoa ja toimenpiteitä pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia metsiin

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin kaksijakoisesti. Lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa, erityisesti pohjoisilla alueilla ja männyllä. Vaikutuksen suuruus riippuu ravinteista, vesitaloudesta ja puulajista.

Toisaalta lämpenevä ilmasto suosii tuhohyönteisiä ja tauteja, ja tuhoriskit kasvavat. Keskilämpötila nousee, sademäärät lisääntyvät ja ääri-ilmiöt kuten myrskyt, kuivuus ja rankkasateet voimistuvat, mikä tekee metsien kasvuolosuhteista aiempaa vaihtelevampia ja epävarmempia. Lämpötila on jo noussut vuosikymmenten ajan ja jatkaa edelleen nousuaan vuosisadan loppua kohti. Vuonna 2100 lämpötilojen ennustetaan nousseen 2–5 °C.

Mitä hankkeessa tehdään?

Vahvistamme sopeutumista kehittämällä metsänhoitotoimia

Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman toimenpiteet vuosille 2026–2030 keskittyvät metsänhoidon käytäntöjen kehittämiseen, tutkimustiedon vahvistamiseen sekä metsätuhoihin varautumiseen.

1. Kehitämme metsänhoidon käytäntöjä

  • Monipuolistamme puulajivalikoimaa lisäämällä sekaviljelyä, sekapuustoisuutta sekä rauduskoivun ja jalojen lehtipuiden viljelyä soveltuvilla kohteilla. 
  • Kehitämme turvemaiden käsittelyketjuja, päivitämme harvennuskäytäntöjä ja mukautamme kiertoaikoja sekä hakkuumenetelmiä riskitasojen perusteella.
  • Pohjois-Suomessa painopisteenä on uudistamistuloksen varmistaminen ja jalostetun viljelymateriaalin käytön lisääminen.

2. Kasvatamme tutkimus- ja tietopohjaa

  • Metsänjalostuksen tutkimuksella tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista. Selvitämme puiden kasvurytmin määräytymistä, yleiskestävyyden vahvistamista ja männyn kasvullisen lisäyksen mahdollisuuksia.
  • Tuhoihin liittyen keskeisiä tutkimusteemoja ovat juurikäävän ja muiden tuhonaiheuttajien riskialueiden tunnistaminen sekä kuivuuden vaikutukset männyn tuhoherkkyyteen.
  • Vahvistamme tietopohjaa Valtakunnan metsien inventointiaineistoihin perustuen ja skenaariotarkasteluilla metsien kehityksestä erilaisissa tulevaisuusnäkymissä.

3. Varaudumme tuhoriskeihin

  • Päivitämme laajojen tuhojen varautumissuunnitelmat ja tunnistamme kriittisen metsätieinfran ja resurssit.
  • Kehitämme tuhojen raportointi- ja seurantajärjestelmiä, kaukokartoitukseen perustuvaa tuhojen tunnistamista ja riskien ennustamista.
  • Lisäksi tarkastelemme kuivuustuhoihin varautumista ja hirvituhoriskien vähentämistä.
Monikäyttömetsää, jossa näkyy eri puulajeja.
Hankkeen yhtenä toimena on kehittää metsänhoidon käytäntöjä mm. monipuolistamalla metsien puulajivalikoimaa lisäämällä sekapuustoisuutta.

VAMOS 2100 -ohjelma vahvistaa tutkimusyhteistyötä

Haluamme olla mukana tuottamassa koko yhteiskuntaa hyödyttävää tutkimustietoa, jolla edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Suurimpana kokonaisuutena rahoitamme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa toteutettavaa IlmastoMänty-väitöskirjatutkimushanketta. Lisäksi on käynnissä ja käynnistymässä useita muuttuvaan ilmastoon ja metsänhoitoon liittyviä hankkeita, joihin osallistumme rahoituksella, asiantuntemuksella tai tehden esimerkiksi pilotointikohteita.

IlmastoMänty

IlmastoMänty – Kohti ilmastokestävää metsänkasvatusta: Puiden kasvurytmin säätely ja sopeutumiskyvyn vahvistaminen -tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja mäntymetsien kasvatukseen muuttuvissa oloissa. Hanke toteutetaan vuosina 2026–2029.

Männynrunko läheltä ja taustalla lehtipuuta.

Päivitetty viimeksi 8.9.2026