Arvo-hankkeessa uudistetaan Uljas-tietojärjestelmäkokonaisuutta, joka palvelee lähes tuhatta asiantuntijaa valtion eri ympäristöhallinnon organisaatioissa. Käyttäjäkunnan laajuus ja järjestelmän yhteiskäyttöisyys erityisesti luonnonsuojelutehtävissä korostavat tarvetta käyttäjälähtöiselle kehittämiselle.

Käyttäjälähtöisyys varmistaa, että uusi järjestelmäratkaisu vastaa aidosti käyttäjien arjen tarpeisiin ja tukee organisaatioiden tavoitteita. Se ei ole vain menetelmä, vaan ajattelutapa, jossa käyttäjien kokemus ja asiantuntemus ohjaavat kehittämistä. 

Mitä käyttäjälähtöinen kehittäminen tarkoittaa?

Käyttäjälähtöinen kehittäminen tarkoittaa, että digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä niiden käyttäjien ja tuottajien kanssa. Se perustuu syvälliseen käyttäjäymmärrykseen, osallistamiseen ja yhteiskehittämiseen.

Käyttäjälähtöisyys ei ole päälleliimattua – se on aitoa halua oppia käyttäjiltä. Tässä yhteydessä käyttäjillä tarkoitetaan erityisesti järjestelmää käyttäviä asiantuntijoita ja Metsähallituksen henkilöstöä, mutta myös asiakkaita ja muita sidosryhmiä otetaan aktiivisesti mukaan kehitystyöhön.

Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa myös erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittamista sekä kehityskohteiden priorisointia. Se tuo suunnitteluun oikean suunnan ja yhdistää ihmisten tarpeet teknisiin ja organisatorisiin reunaehtoihin.

Miten käyttäjälähtöinen kehittäminen toteutetaan käytännössä?

Käytännössä kehitystyö alkaa aina käyttäjätutkimuksesta. Arvo-hankkeessa tämä toteutetaan käyttäjä- ja asiantuntijahaastatteluilla, joiden avulla lisätään ymmärrystä käyttäjien tarpeista suhteessa nykyisiin järjestelmiin ja visioidaan ideaalia digiratkaisua.

Haastatteluiden jälkeen järjestetään yhteiskehittämisen työpajoja, joissa määritellään esimerkiksi digiratkaisun pääominaisuudet ja tietosisällöt. Tarpeen mukaan työpajojen pohjalta luodaan rautalanka- ja käyttöliittymäprototyyppejä, jotka tarjoavat mahdollisuuden visualisoida, havainnollistaa ja testata ideoita yhdessä käyttäjien kanssa.

Käyttöliittymäsuunnittelua ja kehitystyötä ohjaa jatkuva vuoropuhelu käyttäjien kanssa. Käyttäjäpalautteen keruu ja käytettävyyden arviointi varmistavat, että lopputulos on aidosti hyödyllinen ja työkalu käyttäjilleen mieluisa.