Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle
Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden peruspalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.
Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Vuoden 2025 tulokset
Kaikkien 63 aiemmin paikallistaloudellisten vaikutusten laskennan piirissä olleen kohteen paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuonna 2025 412,3 miljoonaa euroa eli lähes samat kuin edellisenä vuonna, jolloin vaikutukset olivat 412,4 miljoonaa euroa.
Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2025 277,9 M€, mikä on 8 M€ ja 2,8 % vähemmän kuin vuonna 2024. Lasku on hieman (0,6 prosenttiyksikköä) suurempi kuin kansallispuistojen käyntimäärien lasku vuodesta 2024 vuoteen 2025. Tätä selittää se, että paikallistaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimpien kansallispuistojen (esim. Pallas–Ylläs, Oulanka, Koli) käyntimäärien lasku on ollut suurempaa kuin muiden kansallispuistojen.
Valtion retkeilyalueiden, historiakohteiden ja muiden merkittävien kävijäseurannan piirissä olevien kohteiden käyntimäärät kasvoivat hieman vuodesta 2024 vuoteen 2025 ja näin ollen myös niiden paikallistaloudelliset vaikutukset kasvoivat. Tämän vuoksi kokonaisuudessaan paikallistaloudelliset vaikutukset ovat samaa tasoa vuonna 2025 kuin vuonna 2024.
- Vuodelta 2025 ei tehty tarkempaa laskentaa.
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2024 (pdf, 130 kt)
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2023 (pdf, 121 kt)
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2022 (pdf, 122 kt)
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2021 (pdf, 136 kt)
- Vuoden 2020 kohdekohtaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia ei laskettu covid-19-pandemian vuoksi.
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2019 (pdf, 101 kt)
- Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2018 (pdf, 48 kt)
- Käyntimäärät
Miten paikallistaloudelliset vaikutukset lasketaan?
Vuoteen 2024 asti Metsähallituksen Luontopalvelut selvitti vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset.
Talousvaikutukset laskettiin Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Metsäntutkimuslaitoksen (Luonnonvarakeskus) yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa luotuun MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Kertoimet on päivitetty viimeksi vuonna 2019 (Vatanen & Kajala 2020, ks alla).
Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia/vuosi. Menetelmässä tarkastellaan vaikutuksia paitsi kaikkien kävijöiden osalta, myös erikseen niiden kävijöiden osalta, joille selvityksen kohteena oleva alue oli matkan pääsyy.
Luontopalvelut on uudistamassa suojelu- ja retkeilyalueiden paikallistaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmää. Vuonna 2025 ei enää julkaista kohdekohtaisia tuloksia, koska kävijätutkimuksia ei ole enää tehty vuosina 2024 ja 2025. Tämän takia aineisto on liian vanhaa yksittäisten puistojen tulosten tarkasteluun. Vuoden 2025 paikallistaloudelliset vaikutukset on laskettu kertomalla kunkin kohteen vuoden 2024 paikallistaloudellinen vaikutus kyseisen kohteen käyntimäärämuutoksella vuodesta 2024 vuoteen 2025 ja laskelmalla näistä summaluvut kansallispuistoille, valtion retkeilyalueille, historiakohteille sekä muille merkittäville käyntikohteille ja kaikille yhteensä.
- Menetelmän esittely: Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen raportti 2009 (julkaisut.metsa.fi)
- Kertoimien päivitys: Vatanen & Kajala 2020: Kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden luontomatkailullisesti arvokkaiden suojelualueiden paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmän kertoimien päivitys 2019. (julkaisut.metsa.fi)
- Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvottaminen (Metsähallitus 2014, julkaisut.metsa.fi)