Moottorikelkkailu
Suomessa voi harrastaa moottorikelkkailua moottorikelkkailureiteillä sekä kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla. Kelkkailureitistöä on yhteensä lähes 20 000 km, josta noin 3 500 km on Metsähallituksen kelkkauria.
Ohjeita vastuulliselle kelkkailijalle
Jokaisen moottorikelkkailijan vastuulla on varmistaa, ettei kelkkailusta aiheudu haittaa luonnolle tai muille luonnossa liikkujille. Ohjeita vastuulliseen kelkkailuun on koottu Eräluvat.fi-palveluun..
Metsähallituksen urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä. Näille urille kelkkailija voi hankkia Metsähallitukselta henkilökohtaisen uraluvan. Tällä luvalla voi kelkkailla kaikilla urilla, jotka löytyvät Metsähallituksen urakartastosta ja jotka on virallisesti avattu. Urien varsilla on usein mukavia tauko- ja tulistelupaikkoja sekä muita palveluja. Urakartaston ja urien ajantasaisen tilanteen näet Eräluvat.fi-palvelusta.
Viralliset reitit ovat moottorikelkkaliikenteeseen tarkoitettuja, tieliikennelaissa määriteltyjä teitä, ja siksi niiden käyttö on ilmaista.
Vapaan kelkkailun alueet valtion mailla
Vapaasta kelkkailusta käytetään myös nimityksiä syvän lumen kelkkailu, umpihankikelkkailu tai freeride. Metsähallitus on mahdollistanut vapaan kelkkailun alueita eri puolille Suomea. Alueiden käyttö ja ajaminen alueilla tapahtuvat käyttäjän omalla vastuulla.
Etelä-Suomi, Keuruu, 120 ha
Keuruulla Tonttumäen ympäristössä on noin 120 hehtaarin alue vapaan kelkkailun harrastajille. Läntisen Keski-Suomen moottorikelkkailijat r.y. hoitaa Keuruun kaupungin alueen kelkkauria ja myös käytännön toimet vapaan kelkkailun alueella. Näihin kuuluvat esimerkiksi alueen ja yhdysuran opasteet ja turvallisuusjärjestelyt.
Alueella ajoon vaaditaan uralupa.
Uraluvat: Läntisen Keski-Suomen moottorikelkkailijat r.y., http://www.lantk-smk.fi/
Tonttumäen vapaan kelkkailun aluekartta A4
Tonttumäen vapaan kelkkailun aluekartta A3
Kainuu, Puolanka/Paljakka, 130 ha
Kelkkailijat voivat ajaa vapaasti noin 130 hehtaarin alueella Puolangalla Matkailukeskus Paljakan läheisyydessä Vääränsärkillä. Alue on erinomainen: rinteet ovat jyrkkiä ja Paljakka on Suomen lumisinta seutua. Lisäksi saavutettavuus on hyvä, sillä alue on olemassa olevan moottorikelkkauran varrella. Kohde sijaitsee riittävän kaukana asutuksesta, hiihtoreitistä ja matkailukeskuksesta, joten siitä ei aiheudu melu- tai muita haittoja.
Jyrkkä särkkämaasto tuo haasteita kelkkailuun, jyrkimpiin kohtiin on tehty muutamia uusia nousukohtia poistamalla puita ajoväylältä.
Paljakan umpihankikelkkailualueen kartta
Kainuu, Hyrynsalmi/Suomussalmi 1340 ha
Hyrynsalmen-Suomussalmen umpihankikelkkailun alue on perustettu valtion maalle Emäjoen varteen Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien rajan molemmin puolin kelkkauran varrella.
Kelkkailualue on keskimäärin kuusi kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä ja kooltaan 1340 hehtaaria.
Alue sijaitsee Hallan itäpuolella ja se rajautuu moottorikelkkauraan, teihin ja Suomussalmen puolella lähelle Emäjokea. Alue ei ulotu turvallisuussyistä Emäjoen rantaan asti.
Hyrynsalmi/Suomussalmi-umpihankikelkkailualueen kartta
Kainuu, Kuhmo, Romuvaara 1300 ha
Romuvaaran alue rajautuu etelässä ja lännessä moottorikelkkauraan. Pohjoisessa ojaan/vanhaan kulku-uraan, idässä puroon/järveen. Kuhmon keskustasta Romuvaaraan on matkaa kelkkauraa pitkin n. 25 km.
Autolla pääsee alueelle Lentiirantieltä Riihivaarantien ja Sarvijärventien kautta (alue Sarvijärventien varressa), jos kaupunki on aurannut tien. Muutoin kulku kelkalla kelkkauraa pitkin.
Metsähallitus ja Kuhmon kaupunki ovat tehneet käyttöoikeussopimuksen (vuokrasopimuksen) Kuhmon vapaankelkkailualueesta. Alueesta vastaa Kuhmon kaupunki. Kaupunki tiedottaa myös alueen käyttöönotosta.
Kelkkailussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Alueella on puroja, joiden jää ei ole kantavaa. Alueella liikkuessa voi kohdata eläimiä, mm. hirviä, joita kelkkailulla ei saa häiritä.