Davimus Sámi báikegotti olbmuid rievttit ja lobit

Dán siiddus muitaluvvo Davvi-Sámi guovllu dahjege Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ássiid rivttiin ja lobiin sierra doaimmaide Meahciráđđehusa guovlluin. Mihttomearrin lea addit rávvagiid ja dahkat áššiid dikšuma njuovžilabbon.

Guolástanlobit báikkálaččaide

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gieldda olbmot sáhttet skáhppot ruovttugielddas guvlui nuvttá guolástanlobi, mii lea fámus dihtomearreáigodaga (2023-2025). Lohpi addá vuoigatvuođa stággo- ja bivddusguollebivdui stáhta čáhceguovlluin vuhtii válddekeahttá luosa ja dápmoha goargŋunguovlluid.

Luossa- ja dápmotčáziide ovddabealde máinnašuvvon gieldda olbmot sáhttet oastit iešgoasttádushatti áigodatlobi (johkalobi). Lohpi addá vuoigatvuođa stággobivdui dain stáhta čáhceguovlluin, maidda luossa dahje dápmot gorgŋot. Áigodatlobi haddi lea meroštallojuvvon eana- ja meahccedoalloministeriija máksoásahusas. Vuollel 18-jahkásaččaide áigodatlohpi lea nuvttá. Lobit eai leat čadnon dihtomeriide nuba lobi sáhttet oažžut buot báikegotti olbmot.

Nuvttá guolástanlobi ja mávssuvuollásaš áigodatlobi (johkalobi) sáhttá skáhppot Meahciráđđehusa Davvi-Sámi bálvalanbáikkiin (lohpi dássážii lea oažžumis Eräluvat.fi-neahttagávppis):

Johkalobiid dárkilut vuovdindieđuid, lohpeguovlluid kárttaid ja lohpeeavttuid gávnnat Eräluvat.fi-siidduin:

Nuortalašguovllus ássán nuortalaččain lea riekti bivdit guoli nuvttá nuortalašguovllu čáziin. Nuortalašguvlui gullet Čeavetjávri-Njávdán ja Njellim-Keväjärvi gilleguollut Anára gielddas.

Nuortalašguovllu guollečáziid ávkkástallamis ja dikšumis Meahciráđđehus bargá lávga ovttasbarggu Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.

Sáibmabivdu

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga sáibmabivddus oažžu lassedieđuid čuovvovaš Meahciráđđehusa bálvalanbáikkiin:

Meahccejohtaluslohpi

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga fásta ássiide meahccejohtaluslohpi mieđihuvvo guhkesáigái (dihtoearrebadji 2026–2028) ja lobi oažžu maid merkejuvvon luottaid olggobeallái. Meahccejohtaluslohpi iežas ruovttugieldda guvlui lea álo nuvttá. Elektrovnnalaš lohpeohcan eaktuda identitehta nana duođašteami.

Geasseáigge meahccejohtalus lea váldoáššis gildojuvvon rašes luonddu guorbama dihtii. Dat lea lobálaš dušše erenomáš duođalaš siva vuođul ja lobit mieđihuvvojit luonddu ávkkástallanbargguide iešguđet gielddaid ráddjehusaid mielde sierra sohppojuvvon meahcceluottaide.

Árbevirolaš luonddugeavaheami meahccejohtaluslohpi

Lobi sáhttá mieđihit dakkár olgobáikái fárren olbmui, gii lea riegádan ja bajásšaddan Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddas, dahje lea eará báikkis riegádan, muhto bajásšaddan Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddas, ja gean čanastat soga árbevirolaš luonddugeavaheami guovlluide gielddas lea seilon.

Safári- ja reahkasáhttofitnodagaid lohpi

Juos leat safárifitnodatdoalli dahje ordnet reahkasáhtuid Meahciráđđehusa hálddašan stáhta eatnamiin, don galggat soahpat Meahciráđđehusain ovddalgihtii doaimmas ja mohtorgielkámáđiijain, maid geavahat dan oktavuođas. Safári- ja reahkasáhttofitnodatdoallit sáhttet ohcat eananeaiggáda miehtamiid ja meahccejohtaluslobiid

Meahccebivdu

Meahcástanlága 8. paragráfa mielde davvisuopmelaš meahcásteaddjit ožžot meahcástit nuvttá iežaset ruovttugielddas stáhta eaiggáduššan guovlluin.

Olbmo duođalaš ássanbáiki meroštallá ruovttugieldda. Meahcásteaddji ruovttugielda ii rievdda, vaikke son almmuhivččii čujuhusa su nuppi vissui, jus son goittotge duohtavuođas ássá eará sajis.

Meahciráđđehus árvvoštallá álo vuos, man viiddis báikkálaččaid meahccebivdu lea, ovdalgo dat mearrida meahcástanlobiid vuovdimis olgobáikegottálaččaide.

Rievssahiid gárdun lea vejolaš Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddaid guovllus ássán olbmuide. Lága mielde maiddái dát bivdu gáibida meahcástankoartta.

Lassedieđut meahccebivddus:

Luonddubuvttalobit Meahciráđđehusa lotnolasgeavahanvuvddiide

Rásiid, meahci murjjiid, guobbariid ja eatnamii gahččan lasttaid, bihcabáhcahiid ja eaikanihtiid mat eai leat ráfáidahtton oažžu čoaggit doppe, gos lihkadeapmi buohkaid vuoigatvuođain lea lobálaš. Buohkaid vuoigatvuođa birii gulatkeahtes dárboávdnasiid háhkamii dárbbašat eananoamasteaddji lobi.

Luondduguovllulohpi Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain

Meahciráđđehusa luonddudoalloguovlluin Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain vuvdet dihto buktagiid, dego muoraid ja geđggiid, luondduguovllulobiin. Luondduguovllulohpi lea dahkkon eandalii báikkálaš ássiid ja luopmobartta Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gieldda guovllus oamastan ássiid várás. Lobiin sáhttá skáhppot buktagiid dušše iežas atnui.

Boaldenmuorralohpi meahcceguovlluide Eanodagas, Anáris ja Ohcejogas

Báikkálaš olbmuide ja barttaid ássiide sáhttá vuovdit muhtin veardde ceaggomuoraid boalden- ja ávnnasmuorran meahcceguovlluin. Anárjávrri stuorámus sulluide sáhttá oažžut maid muorraváldinlobi. Muorravuovdimis čuvvot meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid girjemiid. Geavahanbáiki galgá leat meahcceguovllu siste dahje rádjašuvvat dasa ja muorraváldinguovlu čujuhuvvo nu lahka bartta go vejolaš, vai olbmuid luottat livčče eanaš barttaid lahkosis. Váldinbáikkit čujuhuvvojit minerálaeatnamiidda ja ealli ceaggobeziide.

  • Hás fuomášat, ahte lohpi lea giddesguđahassii (k-m3), mii lea sullii 1,6 fiidnu-m3. Hatti meroštallamis čuvvot Metsätalous Oy ceaggovuovdima hatti meroštallan -rávvaga (j.2025 ceaggobeahci 45,69€/k-m3 ja ceaggosoahki 55,22€/k-m3, sis. álv 25,5 %)
  • Teavsttas galgá boahtit ovdan geavahanbáiki (giddodatdovddaldat), -ulbmil ja dárbbašuvvon muora mearri
  • Lobi sáhttá gulaskuddat čujuhusas kirjaamo@metsa.fi