Meahciráđđehusa stivra lea dahkan suodjalanevttohusa eanan- ja vuovdedoalloministeriijai oassin Suoma čatnasumis dorvvastit seilon boares ja luondduviđá vuvddiid. Sámiid ruovttuguovllu lulábealde vuovddit, mat suodjaluvvojit ja sirdojuvvojit ekonomiijageavahusa olggobeallái, vástidit oppalaš viidodagaset dáfus 45 000 spábbačiekčangietti. Ollisvuohta doalvu Suoma konkrehtalaččat EU luonddu girjáivuođamihttomeriid guvlui.
Meahciráđđehus evttoha, ahte inventeremis dovdájuvvon badjel 26 000 hektára vuvddiid, mat devdet stáhtaráđi boares ja luondduviđá vuvddiid kritearaid, suodjaluvvojit luonddusuodjalanlága vuođul. Evttohus mearkkaša oktiibuot 530 ođđa luonddusuodjalanguovllu vuođđudeami dahje dáláš guovlluid viiddideami.
Dasa lassin 11 000 hektára kritearaid deavdi, muhto viidodagaset dáfus uhca (vuollil 10 hektára) čuozáhaga, sirdojuvvojit oassin Meahciráđđehusa guovloekologalaš fierpmádagas, ja dat rádjašuvvet seammás eret vuovdedoallogeavahusas. Fierpmádat sisttisdoallá mávssolaš luondo- ja eará sierračuozáhagaid, dego ájaguoravuvddiid, gálduid ja buolžžaid goarddafilttiid. Inventeremis gávdne lassin 7 600 hektára Meahciráđđehus Vuovdedoallu Oy birasofelačča mieldásaš ođđa luondočuozáhagaid, mat maiddái sirdojuvvojit guovloekologalaš fierpmádahkii.
Buot buohkanassii inventeremiid mielde suodjalussii ja ekonomiijageavahusa olggobeallái sirdet 45 000 hektára ovddas stáhta vuvddiid. Mearri stuorru ain, go inventeremat dán jagi joatkašuvvet sámiid ruovttuguovllus.
– Sáhka lea viiddes luonddusuodjalandagus. Evttohus nanne mearkkašahtti láhkai vuvddiid girjáivuođa dorvvu Suomas ja ovddida konkrehtalaččat EU biodiversitehtamihttomeriid, dadjá Meahciráđđehusa váldohoavda Juha Niemelä.
Váldohoavda Niemelä mielde ráđđehusprográmmii vuođđuduvvi boares ja luondduviđá vuvddiid inventeren lea leamaš Meahciráđđehussii viiddes ja gáibideaddji bargu.
Suodjalanvuloš guovlluid kártemii oassálaste lagabui 100 ámmátolbmo
Suodjalanevttohus vuođđuduvvá jagiid 2024–2025 viiddes meahcceinventeremiidda stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllu lulábealde. Inventeremat čađahuvvojedje badjel 170 000 hektára ovddas miehtá Suoma.
Bargu vuhttui maid meahcis: guovtti jagi áigge inventeremiidda bálkáhuvvojedje Meahciráđđehusa fásta bargi veahkkin oktiibuot 90 olbmo. Barggu goasttádusat leat leamaš dán rádjái sullii 3,35 miljovnna euro, ja dat leat gokčojuvvon Meahciráđđehus Vuovdedoallu Oy vuovdečuollamiin čoggon sisaboahtoruhtademiin.
– Inventeren lea leamaš spiehkkaseaddji stuorra rahčamuš eandalii meahccebarggu oasil. Badjel 90 bargui sierra bálkáhuvvon inventerejeaddji leat guovtti meahccebaji áigge mihtidan earret eará vuovddi agi ja jápmán muora saddjáivuođa ja árvvoštallan vuovddi ekonomiijageavahusa historjjá. Inventeremis leat ávkkástaddan maid báikediehto- ja gáidduskártenmateriálaid. Dát bargu addá nana vuođu suodjalanmearrádusaide, dadjá Meahciráđđehus Vuovdedoallu Oy beaivválaš jođiheaddji Karoliina Niemi.
Meahccekártemat joatkašuvvet miehtá jagi sámiid ruovttuguovllus, ja dáid guovlluid kritearaid deavdi vuovddit evttohuvvojit suodjaluvvot maŋŋelabbos, go inventeren gárvána. Bargu čiekŋuda áddejumi stáhta vuvddiid mávssolaččamus čuozáhagain ja daid suodjalandárbbuin.
Lassidieđut:
Juha Niemelä, váldohoavda, Meahciráđđehus
0505003681, juha.niemela@metsa.fi
Karoliina Niemi, beaivválaš jođiheaddji, Vuovdedoallu Oy, Meahciráđđehus
0505679093, karoliina.niemi@metsa.fi
Loga lasi:
Boares ja luondduviđá vuvddiid inventeren 2024–2026