Gažaldagat ja vástádusat

Dán siidui leat čohkkejuvvon gažaldagat boares ja luondduviđá vuvddiid inventerenprošeavtta birra.

Boares ja luondduviđá vuvddiid suodjaleami birra:

G: Manin lea dehálaš suodjalit boares ja luondduviđá vuvddiid?

V: Suopma lea EU biodiversiteahttastrategiijas čatnasan suodjalit boares ja luondduviđá vuvddiid ja stáhta vuvddiid oasil ášši lea čáhkaduvvon ráđđehusprográmmii.

Boares vuovddit leat erenomáš mávssolaččat luonddu girjáivuođa dáfus. Juos vuovddis lea guhkes boares muoraid ja mieskamuoraid kontinuma, dain leat soaitán seailut šlájat, mat leat sorjavaččat dáin ráhkadusiešvuođain.

G: Gii mearrida suodjaleamis, man johtilit heivvolaš guovllut suodjaluvvojit ja mat váikkuhusat suodjalusas leat eanangeavaheapmái?

V: Loahpalaš suodjalanmearrádusa dahket riikkabeaivvit. Gažaldagas lea ekonomalaččatge mearkkašahtti mearrádus. Vejolaččat suodjalanvuloš guovlluid inventeren bistá golbma meahccebaji (2024–2026), nappo aŋkke ovdal dan ii suodjalanmearrádus dahkkojuvvo. Várrugasvuođaprinsihpa mielde čuozáhagat, mat vuordimis devdet kritearaid, leat sirdojuvvon doaimma olggobeallái.

Doarvái stuorra guovllut, mat devdet kritearaid, suodjaluvvojit čavga, dahjege dain vuođđuduvvojit luonddusuodjalanlága mielde luonddusuodjalanguovllut.

Inventeremis gávdnon Meahciráđđehusa ođđa Vuovdedoalu birasofelačča meroštallan luonddučuozáhagat guđđojuvvojit maiddái vuovdedoallodoaimma olggobeallái. Luonddučuozáhagat leat ovdamearkka dihtii ávžžut, eamivuovddit ja valljimieskamuorat guossaguolbanat, goarddaguovllut, ája- ja vuohčovuovddit ja eará sierračuozáhagat.

Stáhta eatnamiid ekologalaš fierpmádat čohkiida luonddusuodjalanguovlluin ja máŋggaatnuvuvddiid mávssolaš luonddu- ja sierračuozáhagain ja daid gaskasaš ekologalaš váccáhagain, maid mielde šaddo- ja ealánšlájat besset leavvat. Vuovdedoallu lea dáin guovlluin ráddjejuvvon dahje guovllut leat vuovdedoallogeavahusa olggobealde.

G: Reahkkágo industriijai muorra, juos boares/luondduviđá vuovddit suodjaluvvojit viidát? Lassánago muora buktin olgoriikkain?

V: Dat lea dan duohken, man dásis kritearat leat. Boarrásamos, valljimieskamuorat vuovddit leat doaimma olggobealde goittotge, eaige mearkkašahtti váikkuhusat jáhkkimis leat.

Juos kritearaid mielde sirdašuvvet suodjalussii dikšojuvvon vuovddit, dat soaitá váikkuhit industriija oažžun muora mearrái ja vejolaččat maid dárbui buktit muora olgoriikkain.

Suodjalankritearaid birra:

G: Man láhkai Meahciráđđehus lea leamaš mielde kritearaid válmmaštallamis?

V: Boares ja luondduviđá vuvddiid kritearat válmmaštallojuvvojedje birasministeriija jođiheami vuollásažžan ja barggus leamašan mielde eanan- ja vuovdedoalloministeriija. Kritearaid árvvoštallanrámma válmmaštalle ja dan almmustahtte Suoma birasguovddáš ja Luondduriggodatguovddáš. Meahciráđđehus ii leat leamaš mielde válmmaštallanbarggus. Syke ja Luke dárkkodanrámma hámus ovdanbuktojuvvui METSO-čuovvunbargojovkui, ja dan oktavuođas maid Meahciráđđehus lea kommenteren evttohusaid.

G: Mii dáhpáhuvvá ovdamearkka dihtii čuozáhagaide, maid Luonnonmetsäryhmä lea evttohan suodjaluvvot dahje čuozáhagaide, maid Greenpeace evttohii juovlamánus suodjaluvvot, juos dat eai deavdde boares ja/dahje luondduviđá vuvddiid našuvnnalaš kritearaid?

V: Luonddu girjáivuođa geahppáneami bisseheapmi lea dehálaš oktasaš mihttomearri. Dás guovddážis lea suodjalanguovlluid lassin luonddudikšundoaimmat, mat dahkkojuvvojit oassin vuvddiid dábálaš gieđahallamis, dego seastinmuoraid guođđin, mieskamuoraid seastin ja seahkemuoraid lasiheapmi.

Juos evttohuvvon čuozáhagat eai deavdde dáid EU oaivvildan boares ja luondduviđá vuvddiide guoski kritearaid, dárkkoduvvojit dat maid eará geahččanguovlluin ja daid atnu plánejuvvo dan vuođul. Mii vuhtiiváldit ee. Meahciráđđehusa Vuovdedoalu birasofelačča rávvagiid ja meannudit daid mielde.  

Lea muitin veara, ahte dáid kritearaid guovddážis leat boares ja luondduviđá vuovddit nugo EU-kommišuvdna lea ášši oaivvildan. Berre vuhtiiváldit, ahte mávssolaš čuozáhagaid suodjaleapmi ovdána seammá áigge maid eará vugiid bokte.

G: Dasgo kritearaid gárváneapmi lea maŋŋonan, čuovvugo Meahciráđđehus várrugasvuođaprinsihpa vuovdečuollamiid ektui potentiála boares dahje luondduviđá vuvddiid guovlluin?

V: Guovddáš kritearat boares vuvddiide leat jápmán muoraid mearri ja kvalitehta ja ealli muoraid ahki. Kritearaevttohus almmustahttojuvvui geassemánus 2024, ja dat lei cealkin láhkai borgemánu rádjái. Stáhtaráđi prinsihppamearrádus kritearain dahkkojuvvui 20.3.2025.

Ovdal loahpalaš gárváneami čuozáhagat, mat vuordimis devde kritearaid, guđđojuvvojedje doaimma olggobeallái.

Inventerenvuloš guovlluid dovddaldagat mihtiduvvojit ja girjejuvvojit meahcis.

Inventeremiid birra:

G: Manin Meahciráđđehus álggahii meahcceinventeremiid juo 2024, vaikko našuvnnalaš kritearat boares ja luondduviđá vuvddiid meroštallamii eai lean dalle vel nannejuvvon? Kritearat nannejuvvojedje easka njukčamánus 2025.

V: Meahccebadji lea Suomas oanehaš. Inventerejeaddjit galge álggahit meahccemihtidemiid, vai mii ollet mannat čađa čuozáhagaid fuolalaččat mearrádusbargama doarjjan. EU vuordá, ahte stáhta eatnamiid oasil boares vuvddiid kárten lea ollašuhttojuvvon jagi 2025 beallemuttu rádjái.

EU ásahan kritearaid vuođul inventeremiid sáhtii álggahit, vaikko dárkilis dieđut vuovddi agi ja mieskamuora našuvnnalaš rádjáárvvuin eai lean vel nannejuvvon. Iešguđege čuozáhagaid dieđut leat girjejuvvon kártáfiillaide, ja dat veardiduvvojit nannejuvvon našuvnnalaš kritearaide.

Inventeremat álggahuvvojedje eaktodáhtolaš luonddukártejeaddjiid almmuhan čuozáhagain, daningo dain livčče goittotge čađahuvvon meahccemihtideamit.

Olggobeale oassebealli evaluere min inventerema ollašuhttima.

G: Masa vuođđuduvvet meahccemihtideamit, mat dál čađahuvvojit?

V: Inventerejeaddjiid dárkkodeamit vuođđuduvvet min inventerenofelažžii, mii gávdno siiddus Inventerenbargu praktihkas. Dat vuođđuduvvá eandalii EU luondduviđá ja boares vuvddiid meroštallamii guoski kommišuvnna háltelinjjáide, Luke ja Syke našuvnnalaš kritearaid dárkkodeami raportii ja Boares vuvddiid kritearat Suomas -cealkámušbivdagii (VN/7491/2024). Našuvnnalaš kritearat nannejuvvojedje njukčamánus 2025. Kritearaid rádjáárvvut eai rievdan, nappo inventerenráva lea bisson seammán.

Iešguđetge čuozáhagaid dieđut leat girjejuvvon kártáfiillaide, ja dat veariduvvojit našuvnnalaš kritearaide.

G: Mot inventeremat ollašuhttojuvvojit?

V: Inventerejeaddjit mihtidit ee. muora agi ja ceakko- ja eanamieskamuoraid saddjáivuođa. Dasa lassin čielggaduvvo ovdamearkka dihte stohkiid ja sorvviid dihtton. Geahččamiin árvvoštallamiin ohccojuvvojit maid vejolaš ovddit vuovdegieđahallama luottat dego guottut, ádjagat ja vuodjinluottat. Inventerejeaddjiid meahcceráva gávdno siiddus Inventerenbargu praktihkas.

G: Man guhká inventeremat bistet, ja mii lea inventerenvuloš guovlluid viidodat?

V: Inventerenvuloš guovllut leat árvalusa mielde 350 000 hektára, mas sullii 87 % lea Lappis. Inventerenvuloš guovlluid mearri dárkkálmuvvá, go bargu ovdána. Inventeremat bistet árvalusa mielde golbma meahccebaji dahjege 2024–2026. Maŋimužžan inventerejuvvo sámiid ruovttuguovllus 2026.

G: Sáhttágo inventerejeaddjiid áššedovdamuššii ja bealátkeahtesvuhtii luohttit?

V: De sáhttá. Inventerejeaddjit čogget meahcis dieđu, man sáhttá mihtidit, main dehálaččat leat jápmán muora mearri ja kvalitehta ja ealli muoraid ahki, man vuođul dahkkojuvvojit mearrádusat guovlluin, mat suodjaluvvojit.

G: Mot vuhtiiváldojuvvojit ovddit inventeremat (omd. Luonnonmetsäryhmä raporttat) ja manin dat eai váldojuvvo vuhtii dakkárin? Manin dahkkojuvvo duppalbargu?

V: Inventeret daid guovlluid, maid Luonnonmetsäryhmä lea evttohan suodjaluvvot, ja main mii leat ožžon kártáráddjemiid. Boares vuvddiid suodjalanmearrádusa várás dárbbašuvvo mihtidemiide vuođđuduvvi kártádiehtu guovddáš ráhkadusiešvuođain, mat leat jápmán muoraid mearri ja muoraid ahkediehtu. Meahciráđđehusas ii leat geavahusas Luonnonmetsät Sápmi -bargojoavkku inventeren guovlluid kártáráddjemat iige diehtu daid mávssolaš ráhkadusiešvuođain.

G: Manin inventeremat eai dahkkojuvvo nu johtilit go vejolaš? Dálhan vuovdečuollamat luondduvuvddiin sáhttet joatkašuvvat oppa áigge guhkibui.

V: Inventerenvuloš guovlu lea issoras viiddis, vejolaččat juoba 350 000 hektára. Meahccebadji dahjege bievlaáigi lea Suomas oanehaš. Dasa lassin inventeremat čuhcet Lappii, gos meahccebadji lea oanehabbo go lulli-Suomas. Eandalii Lappis inventeremiid ii sáhttán čađahit ovtta meahccebaji áigge.

Várrugasvuođaprinsihpa mielde čuozáhagat, mat vuordimis devdet kritearaid, guđđojuvvojit doaimma olggobeallái.

Lassidieđut:

Beaiváduvvon maŋimuš 19.5.2025

Takaisin hankelistaukseen