Meahciráđđehusa strategiija ja bránda ođasmahttui, luonddu máŋggahámatvuođa ja dálkkádatrievdama goahcama ovdii dahkkui boađuslašbargu, bieggafámu fidnoovddideapmi viidánii mearraguovlluide. Koronapandemiija mielde álbmotmehciid galledeaddjimearit sihke meahcástan- ja guolástanlobiid vuovdin sturro garrasit.
”Oaččuimet giđđat ođđa oamasteaddjipolitihkalaš linnjemiid ja ođasmahtiimet strategiija jagiide 2021-2024. Šaddadat ihtáža -strategiijamet vástida áššehasaid ja čanusjoavkkuid vuordámušaide sihke doaibmabirrasa hástalusaide ja seammás ovddidat riikkaidgaskasaš soahpamušaid, dego ON:id suvdilis ovdáneami mihttomeriid ollašuvvama”, muitala Meahciráđđehusa váldohoavda Juha S. Niemelä.
Meahciráđđehusa dálkkádatprográmmas ohce čovdosiid dálkkádatrievdama goahcamii ja dasa vuogáiduvvamii. Oamasteaddjipolitihkalaš linnjemiid mielde Meahciráđđehusa mihttomearrin lea lasihit stáhta lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjieluid ja –vuorkkáid 10 proseanttain jagi 2035 rádjai. Mannan jagi áigge lotnolasgeavahanvuvddiid čitnanjiellu stuorui 0,96 miljovnna čitnadioksiidaekvivaleansatonna. Muoraid čitnavuorká lotnolasgeavahanvuvddiid ja suodjalanguovlluin stuorui njeallje miljovnna čitnatonna veardde jagi 2020. Stáhta eatnamiin ožžojuvvon ođasmuvvi materiála ja energiija buvttadedje earálágan árvogollosiin dálkkádatávkkiid 3,3 miljovnna čitnadioksiidaekvivaleansatonna ovddas.
Gokči vuvddiidgieđahallanvugiid oassi stuorui 31 prosentii. Meahciráđđehusa bistevaš šaddadeami áicanguovlluin álggii guhkesáigásaš ovttasbargu dutkanlágádusaiguin.
Lotnolasgeavahanvuvddiid aktiivvalaš luonddudikšundoaimmaid ja ovddežiin dikšuma lasihedje mannan jagi, bargu jotkojuvvo maiddái boahttevaš jagiin. HELMI-prográmma ja Meahciráđđehusa almmolaš hálddahusdoaimmaide mieđihuvvon lasseruhtadeami bokte lei vejolaš buvttadit maiddái suodjalanguovlluid ovddežiin dikšuma- ja luonddudikšundoaimmaid sihke luondduinventeremiid mearkkašahtti vugiin.
Sámiid ruovttuguovllus luondduriggodatplánen álggii loahppajagi 2020. Mannan jagi ožžo maiddái lohppii suodjalanfierpmádaga dievasmahttán lotnolasgeavahanvuvddiid guovlluekologalaš fierpmádaga áiggedássái ovddideami olles riikkas.
Meahciráđđehus fitnodatdoaibma joatkašuvvá stáđisin
Meahciráđđehuskonseartna vuovdimat jagi 2020 ledje 340,3 ja boađus 114,2 miljon euro. Vuoittu máksin stáhtii lei mihttomeari mielde 120 miljon euro. Fitnodatdoaimmas investerejedje luonddu máŋggahámatvuhtii, áhpásmuhttinatnui, sámekultuvrii ja boazodollui 73,3 miljon euro.
Vuovdedoalus muora jearru gahčai pandemiija ja bargomárkannákkuid dihtii álgojagi, muhto lassánii jagi loahpa guvlui. Korona dahkan čuohcin vuovdesuorgái lei unnit go maid balaimet. Negatiivvalaš bargoveahkaváikkuhusaide ii lean dárbu, go suvdilit buvttaduvvon ođasmuvvi ávdnasii lea lassáneaddji jearru.
Meahciráđđehusa bieggafámu fidnoovdáneapmi viiddui mearraguovlluide ja jagi loahpas álggahuvvui vuosttas iežas bieggafápmopárkka fidnoválmmaštallan Korsnäsas. Lassin álggahedje guovtti ođđa bieggafápmopárkka fidnoovddideami ja leimmet mielde máŋggain smávva fidnuin eatnama láigoheaddjin. Dál leat ceggejuvvon 91 bieggafápmomillo, maid buvttadan energiija vástida 45 000 šleađggain liggejuvvon bearašvistti šleađgagolahusa.
Eandalii beahcesiepmaniid vuovdin mieđuštii Sieman Forelia Oy:a buori bohtosii. Eanaávnnasgávpi MH-Kivi Oy:a bohtosa dedde vulos opmodaga vulosgirjemat. Vuovdin bisui buori dásis earret eará koronaealáskahttinfidnuin, mat lasihedje eana- ja čáhcehuksema meari ruovttueatnama márkaniin.
Luonddus lihkadeapmi ain bivnnut
Koronaviruspandemiija lasihii jo máŋga jagi joatkašuvvan luonddus lihkadeami ja meahccebivddu bivnnuhisvuođa olahusloguide. Álbmotmehciid galledeaddjimearit loktanedje measta njealji miljovdnii, lassáneapmi ovddit jagi ektui lei 23 proseantta. Stáhta vánddardanguovlluin gallededje 317 200 háve, lassáneapmi ovddit jagi ektui lei 16 proseantta.
Álbmotmehciid ja eará bivnnuhis vánddardančuozáhagaid divvunvealggi baste unnidit almmolaš hálddahusdoaimmaid lasseruhtademiin. Lasseruhtadeapmi váikkuhii maiddái guovlluekonomiijai. Luonddubálvalusat oastá bálvalusaid ja agoarttaid badjel 30 miljovnnain euroin jagi 2021, mas lea mearkkašahtti guovlluekonomalaš ealáskahtti váikkuhus. Oastin lea lassánan fuopmášahtti láhkai moatti ovddit jagi ektui. Lassin luonddubálvalusaide bálkáhedje badjel 50 plánejeaddji ja suodjalanbiologa.
Meahciráđđehusa fuođđolobi oastán meahcásteaddjit ja guolásteaddjit ledje buđaldusaideasetguin stáhta guovlluin badjel miljonbeale beaivvi. Meahcástan- ja guolástanlobiid lotno mannan jagi olahusmeari: Badjel 200 000. Guolásteaddjiid ja meahcásteaddjiid váikkuhus guovlluekonomiijai lei fuopmášahtti. Eanemus guovlluekonomalaš ávki čoggui Nuorta- ja Davvi-Supmii. Fuođđoáššehasaid oppalašsisaboahto- ja barggolašvuođaváikkuhusat ledje oktiibuot 54,4 miljon euro ja 288 olmmošbargojagi.
Ruovtturiikka turismma ja bartaássama bivnnuhisvuođa lassáneapmi oidnui maiddái Meahciráđđehusa duktásadjegávppis positiivvalaččat. Jearru lei eandalii davvi turismaguovddážiin, main leat buorit vejolašvuođat maiddái gáiddusbargui.
Árvu lundui, olbmuide ja servodahkii
Meahciráđđehusas vurdet ain buoret dárbbuid oktiiheiveheami, nuppiid oainnuid guldalan ja ipmirdan ovttasbarggu ja suvdilis buvttadeami dorvvasteami sohkabuolvvaid badjel. Vai ipmirdat buorebut strategiija ja vásttolašvuođabarggu bokte šaddan servodatlaš árvvu Meahciráđđehus gárvvistii jagi 2020 vuosttas árvoluovvanmálles.
”Váikkuhusa earuheapmi veahkeha min ođđa strategiija ollašuhttimis ja dahká eavttuid ođđalágan vásttolaš ovttasbargui áššehasaiguin, čanusjoavkkuiguin ja guimmiiguin”, Juha S. Niemelä geassá oktii.
Lassedieđut:
Váldohoavda Juha S. Niemelä, t. 020 639 4201
Gulahallanhoavda Terhi Koipijärvi, t. 050 598 9958, terhi.koipijarvi@metsa.fi
Gulahallanoaivámuš Päivi Lazarov, t. 040 821 8292, paivi.lazarov@metsa.fi