Meccihaldâttâs ”Meccijotolâh kuulmâ tave kieldâst” -koijâdâlmân láá algâive ääigi västidâm jo masa 800 ääšist movtijdum ulmuu. Čielgiittâs ulmen lii karttiđ moottorkiälháin vyeijim já eres meccijotoluv máhđulijd hááituid, pyerediđ torvolâšvuođâ já tubdâđ taid táárbuid, moid tááláš lahâasâttem já lopevuáválâšvuođah iä västid.
Kove: Pekka Hänninen.
Koijâdâllâm lii áávus cuáŋuimáánu loopâ räi: Meccijotolâh kuulmâ tave kieldâst – koijâdâllâm: Webropoláin rahtum koijâdâllâm.
Koijâdâlmân láá västidâm iänuduvliih 68, aanaarliih 471 já ucjuvliih 88, já eres saajeest ässee västideijeeh láá 165. Västidâm ulmuin peeli iä vyeje kiälháin. Mij tuáivup lase vástádâsâid eromâšávt kuulmâ tavemus kieldâ ässein, ohtâvuotâhovdâ Olli Lipponen Meccihaldâttâs Luándupalvâlusâin iätá.
Koijâdâlmân puáhtá västidiđ jieškote-uv roolâin, ovdâmerkkân rijjâääigi puđâldeijen, jieškote-uv iäláttâsâi ovdâsteijen, virgeomâhâžžân, kiddoduv omâsteijen tâi meecist jotten. Tun puávtáh västidiđ koččâmuššáid suomâkielân, tavekielân, anarâškielân tâi nuorttâlâškielân.
Vástádâsah taan räi: ulmuuh piälušteh páihálij kiälháinvyeijimvuoigâdvuođâid, tuáivuh lase kocceem, halijdeh puoh kieldâässeid siämmáid vuoigâdvuođâid jotteeđ meecist
Taan räi koijâdâlmân puáttám vástádâsâin teddâšuvá páihálij rijjâ kiälháinvyeijimvuoigâdvuođâ noonâ piäluštem. Västideijeeh uáinih jotteem aargân kullee jotteemhäämmin já kulttuur uássin. Raijiittâsâid meccijotolâhân iä haalijd lase, västideijeeh keččih et toh uhkedeh kieldâi kiäsuttem- já toollâmvyeimi, assum kuávlun pissoom já kulttuuräärbi juátkojeijeevuođâ. Ovdedemiävtuttâssân maaŋgâs tuáivuh lase kocceem.
Enâmustáá tobdoid västideijein covná puásuituálun já turismân lohtâseijee meccijotolâh. Västideijeeh arvâleh, et mađhâšem toovvât stuárráámus uási meccijotoluv lassaanmist já ton peht laarmâ, torvolâšvuotân lohtâseijee čuolmâid sehe hááituid luándun. Västideijeeh muštotteh, et puásuituálu ij lah áinoo ärbivuáválâš iäláttâs, mii váátá jotteem meecist.
Olgopäikkikodálij, tupeässei já safaritooimân lohtâseijee meccijotolâhluuvij várás Meccihaldâttâs lii finnim ennuv koŋkretlijd ovdedemiävtuttâsâid. Ovdâmerkkân safaritooimâ várás láá iävtuttum kiäinumáávsuh já tuuvij pirrâ tuoivum vijđásub jotteemloveh.
Muáddi ovdâmeerhâ koijâdâllâm vástádâsâin
”Iä uđđâ raijiittâsah mut kocceem! Raijiittâsah hettejeh tuše laavâ nuávditteijee ulmuid, kiäh iä mudoigin toovvât čuolmâid. Toh, kiäh tovâtteh čuolmâid, iä raijiittâsâin kuittâg peerust, tondiet ko kihheen ij kose.”
”Rijjâääigi aassâmviistij omâsteijeeh láá uáli hyeneeht valdum huámášumán puoh luuvij finniimist.”
”Kiälkkároođij ulguubeln vuojâččem lii vuálgám jo kieđâin eromâšávt aalmuglâšmeeci robdâkuávluin. Kocceem kannattičij tiäduttiđ taid kuávloid já lovettes já/tâi love vuástásii já/tâi luándu tuššâdeijee vyejimist rievtis ráŋgáštâsah. Tain máksá älkkeht koccei paalhijd. Kiälháin vyeijeeh-uv kalgeh mušteđ, et luándu lii vildâellei päikki, ij ulmui moottoristum stuullâmkieddi.”
Koijâdâllâm lasseen joođoost láá sahhiittâlmeh
Kieldâässeid čuosâttum koijâdâllâm lasseen Meccihaldâttâs lii sahhiittâllâm fáádást virgeomâháid, kieldâi ovdâsteijeid já Meccihaldâttâs pargeid. Meccihaldâttâs ulmen lii sahhiittâllâđ meccijotoluvâst vala sierâ meid Sämitige, Nuorttâlij sijdâčuákkim, Palgâsij ovtâstus sehe Sämipalgâseh ry, moottorkiälkkákerho, luándusuojâlemovtâstusâid, mađhâšemirâttâsâid, meccivaljetipšomovtâstusâid já čäciuásikuudijd.
”Sahhiittâlmijn taan räi enâmustáá lii suogârdâllum tot, et maht pyehtiđ siäiludiđ ärbivuáválii jotteem kuávluin já siämmást karsâđ ij-tuoivum vuojâččem. Saahhân lii lamaš meid, et maht puávtáččij kepidiđ muottuuttes ääigi roođijd já luodâid enâduvâst. Eromâšávt čácáduvâi rastaldittemsajeh táttuh levâniđ. Ohtsâš táttutile lii meid finniđ roođijd já kiäinuid šiev oornigân, meccijotoluvâst västideijee palvâlusomâsteijee Elina Odé Meccihaldâttâs Luándupalvâlusâin iätá.
Meccijotolâhčielgiittâsân lii ulmen nuurrâđ material ive 2026 ääigi. Ko čielgiittâs lii valmâštum, te Meccihaldâttâs ocá oovtâst čonâsjuávhuiguin čuávdusijd, et maht ovdâmerkkân lahâasâttem muttemáin čuolmâid puávtáččij kepidiđ.
Meccijotolâh kuulmâ tave kieldâ kuávlust
- Aanaar, Ucjuv já Iänuduv kieldâässein lii máhđulâšvuotâ uuccâđ love vijđes moottorkiälháin vyejimân muottiis ääigi staatâ enâmijn jieijâs päikkikieldâst. Meccihaldâttâs mieđeet nuuvtá love puoh kieldâässeid, kiäin lii tárbu jotteeđ meecist tälviääigi.
- Kieldâässei meccijotolâhluuvijn ij uážu vyeijiđ aalmuglâšmeecijn tâi luándumeecijn.
- Tááláá lopevuáválâšvuođah vuáđuduveh oovdeb meccijotolâhlaavâ (670/1991) asâttemmuddoost oovdânpuohtum ovdâskode táttutilán já jotolâhváljukode smiettâmušân. Muottiis ääigi meccijotolâhluuvij meeri lii lasanâm masa lovekiärdásâžžân ivveest 1994.