Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid čuozáhagain gallededje jagi 2025 oktiibuot 7,6 miljovnna geardde, main álbmotmehciin gallededje 3,5 miljovnna geardde. Oppalaččat čuozáhagain gallededje 2 proseantta eanet, ja álbmotmehciin gallededje 2 proseantta uhcit jagiid 2023 ja 2024 ektui. Vánddardanguovlluin gallededje 8 proseantta eanet.
– Olbmot beroštit ain sakka vánddardeamis ja luonddus johtimis, ja vánddardančuozáhagaid válljejit dál máŋggabealagabbot go ovdal. Vánddardeaddjit gávdnet maid ođđa čuozáhagaid, luondobálvalanjođiheaddji Henrik Jansson Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain dadjá.
Buot 63 Meahciráđđehusa galledeaddjičuovvumii gullevaš čuozáhaga báikkálaš ekonomalaš oppalašsisaboahtováikkuhusat ledje jagi 2025 ovddit jagi dásis, oktiibuot 412,3 miljovnna euro. Álbmotmehciid báikkálaš ekonomalaš váikkuhusat ledje jagi 2025 oktiibuot 277,9 miljovnna euro.
Meahciráđđehusa čuozáhagaid galledeaddjimearit gávdnojit Käyntimäärätilanne-bálvalusas (Galledeaddjimeriid dilli). Doppe ovdamearkka dihtii vánddardanjagi 2025 sáhttá dárkkodit iešguđet vánddardančuozáhagaid oasil mánotbaji dásis ja osohahkii maid rehkenastinbáikkiid mielde. Bálvalusas gávdnojit maid iešguđet vánddardančuozáhagaid galledeaddjimearit dan rájes, go rehkenastin lea čađahuvvon.
Beroštupmi Suoma álbmotmehciid guovdu lea lassánan 2000-logus
Vánddardeapmi Suoma ebmomus luonddus lea lassánan olles 2000-logu áigge.
Álbmotmehciid jahkásaš galledeaddjimeriide váikkuhit sihke riikkaidgaskasaš mátkkošteapmi ja suopmelaččaid astoáiggi mátkkit ruovttueatnamis. Riikkaidgaskasaš mátkkošteapmi stuorui eandalii Lappis jagi 2025. Ruovttueatnama astoáiggi mátkkošteami geahppáneapmi olles Suomas vuhttui fas buot álbmotmehciin.
– Erenomážit galledeaddjimeriid dáfus min bivnnuhamos álbmotmehciin Pallas-Ylläsduoddara ja Urho Kekkonen álbmotmehciin ođđajagi-guovvamánnu lei hui ealaskas. Juohke jagi nuppástusaid čilge maid dálki. Geasset čoaska geassemánnu ja guhkálaš báhkat suoidnemánus váikkuhedje dasa, makkár vánddardančuozáhagaid olbmot válljejedje, Jansson dadjá.
Álbmotmeahcit leat stuorra luonddusuodjalanguovllut, maid dehálaš bargu lea dorvvastit luonddu girjáivuođa ja addit olbmuide vejolašvuođa návddašit ja lotkkiidit ja oahppat luonddus. Álbmotmehciid dikšumis ja geavaheamis vástidit Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat.
Almmolaš johtolaga oktavuođat bukte ođđa oinnolašvuođa Gaska-Suoma álbmotmehciide
Almmolaš johtolaga oktavuođat Jyväskylä Pyhä-Häkki, Leivonmäki ja Etelä-Konnevesi álbmotmehciide bukte ođđa oinnolašvuođa vánddardančuozáhagaide. Buot dáid álbmotmehciin ledje badjel gávcci proseantta eanet galledeaddjit ovddit jagi ektui.
– Mii leat doallan juo máŋga jagi almmolaš johtolatoktavuođaid álbmotmehciide aktiivvalaččat oidnosis earret eará VR:in, báikkálaš Visit-servviiguin ja Outdoor Expressiin. Olbmuin lea beroštupmi johtit almmolaš johtolaga fievrruiguin ja mii čalmmustahttit ášši min gulahallamis maid dás duohko. Dasa lassin guovllu doaibmit leat leamaš aktiivvalaččat márkanfievrrideames, Jansson muitala.
Mannan jagi álbmotmehciid dáfus oidnosis lei maid čoavjedávdaepidemiija Oulanka ja Urho Kekkonen álbmotmehciin ja vánddardeapmái laktáseaddji seasttut.
– Mii bargat oppa áigge vánddardeami dorvvolašvuođa ovdii min čuozáhagain ja reageret iešguđetlágan diliide aktiivvalaš vugiin ovttas virgeoapmahaččaiguin. Vaikke ruhta lea geavahan láhkai vánddardančuozáhagaid bajásdoallamii dál uhcit, mii nagodit ain buvttadit alladásat vánddardanbálvalusaid buot álbmotmehciineamet. Boahtte jagi mii maid divvut vánddardančuozáhagaid, ovdamearkka dihtii Nuorta-Suomas sierra ruhtademiin ja maiddái Lappi vánddardančuozáhagain, Jansson dadjá.
Stáhta vánddardanguovlluin sullii 400 000 galledeami
Stáhta vánddardančuozáhagaid galledeaddjimearit sturro jagi 2025 ovddit jagi ektui gávcci proseantta.
Galledeaddjimeriid dáfus bivnnuhamos vánddardanguovlu lea Napapiiri vánddardanguovlu Roavvenjárggas, gos gallededje jagi 2025 oktiibuot 130 100 geardde.
– Napapiiris sturron galledeaddjimearit govvidit Roavvenjárgga turismma stuorruma. Napapiiri vánddardanguovllu ebmos guoikkat geasuhit sihke vánddardeaddjiid, mealluid ja guolásteaddjiid, Jansson dadjá.
Jagi 2025 ovddit jagi ektui, maiddái Oulujärvi ja Evo vánddardanguovlluin lei ealaskabbo. Oulujärvi galledeaddjit besse návddašit báhka áimmuin ja Manamasalos lei aktiivvalaš fitnodatdoaibma. Evoi galledeaddjiid buvttii earenoamážit čakčat iskárdoaimma Johtajatulet-dáhpáhus.
Stáhta vánddardanguovllut leat olgunastinlágain vuođđuduvvon vánddardeami ja luonddu eará virkkosmahttingeavahusa várás oaivvilduvvon čuozáhagat. Meahciráđđehus hálddaša guhtta vánddardanguovllu: Evo (Hämeenlinna), Iso-Syöte (Pudasjärvi), Kylmäluoma (Taivalkoski), Oulujärvi (Vaala), Ruunaa (Lieksa) ja ođđasamos, jagi 2024 vuođđuduvvon Napapiiri Roavvenjárggas.
Dáin Meahciráđđehusa vánddardančuozáhagain gallededje badjel 100 000 geardde jagi 2025
Álbmotmehciid ja stáhta vánddardanguovlluid lassin Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat fállet vánddardanbálvalusaid maid eará luonddusuodjalanguovlluin, ovdamearkka dihtii meahcceguovlluin. Meahciráđđehusa buot vánddardančuozáhagaid gallededje jagi 2025 oktiibuot 7,6 miljovnna geardde (+ 2%).
Bivnnuhamos galledančuozáhagat
- Pallas‑Yllästunturi álbmotmeahcci, galledeamit 586 800
- Urho Kekkonen álbmotmeahcci, galledeamit 424 900
- Aulanko luonddusuodjalanguovlu, galledeamit 368 900
- Nuuksio álbmotmeahcci, galledeamit 298 700
- Koli álbmotmeahcci, galledeamit 224 000
- Pyhä‑Luosto álbmotmeahcci, galledeamit 199 000
- Oulanka álbmotmeahcci, galledeamit 170 400
- Anára vánddardanguovlu, galledeamit 165 800
- Sipoonkorpi álbmotmeahcci, galledeamit 164 400
- Punkaharju luonddusuodjalanguovlu ja dutkanvuovdi, galledeamit 132 600
- Napapiiri vánddardanguovlu, galledeamit 130 100
- Gilbbesjávri – Giehtaruohtas, galledeamit 118 300
- Valtavaara ja Pyhävaara luonddusuodjalanguovlu, galledeamit 117 000
- Vallisaari – Kuninkaansaari, galledeamit 107 900
- Repovesi álbmotmeahcci, galledeamit 104 400
Lassidieđut mediai
- Galledeaddjimeriid dilli (suomagillii)
- Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid vánddardančuozáhagaid galledeaddjimearit: Galledeaddjimearit suodjalan- ja vánddardanguovlluin ja bálvalanbáikkiin (suomagillii)
- Álbmotmehciid ávkkit báikkálašekonomiijai (suomagillii)
- Oppalašgovva galledeaddjimeriin: luondobálvalanhoavda Henrik Jansson, tlf. 0400 328 759
- Veahkki Galledeaddjimeriid dilli -bálvalusa geavahusas: lustageavaheami spesiálaáššedovdi Erkki Ollila, tlf. 040 527 0069
- Lappi (Pallas-Ylläsduottar, Urho Kekkonen, Pyhä-Luosto, Salla ja Leammi álbmotmeahcit): oktavuođahoavda Olli Lipponen, tlf. 040 738 4408
- Riddoguovlu ja oaivegávpotguovlu (Nuuksio, Sipoonkorpi, Tammisaari suologuovlu, Saaristomeri, Selkämeri, Kurjenrahka, Teijo, Puurijärvi–Isosuo, Itäinen Suomenlahti, Valkmusa álbmotmeahcit): oktavuođahoavda Harri Karjalainen, tlf. 040 538 6346
- Pohjanmaa, Kainuu, Nuorta-Suoma ja Sis-Suoma čuozáhagaid galledeaddjimearit oktavuođahoavda Tiina Hakkarainen, tlf. 040 767 3038
Šleađgapoasttat hámis: ovdanamma.sohkanamma@metsa.fi