Aktasašdieđáhus: Meahciráđđehus ja WWF Suopma
Suomas áice dán gease golbma njála bessema Eanodaga guovllus. Golmma beasis gávnnahedje aktiibuot njeallje čivgga. Vaikko čivggaid mearri lei dán gease unnit go ovddit jagiid dan dihte, ahte muolddahat ja goddesáhpánat ledje vánis, lea mis liikká sivva illudit: earenoamáš áitatvuloš njálla lea lihkostuvvan čivgat Suomas juo njeallje jagi maŋŋálagaid.
Jahki 2022 lei njálaide historjjálaš: šládja bessii ja čivggai Suomas vuosttamus geardde badjel 25 jahkái. Dan maŋŋel njálla lea buvttadan Suomas jahkásaččat 3–25 čivgga. Njála máhccan Suoma bessenšlájaid jovkui lea guhkes suodjalanbarggu boađus.
Dánnai gease bessen lihkostuvai, muhto čivggaid mearri bázii vuollelii go ovdal. Besiid gávdne Eanodagas aktiibuot golbma ja dain áice oktiibuot njeallje čivgga. Eará besiin, maid njálla lea geavahan maŋimuš jagiid, eai gávdnan mearkkaid bessemis dán gease.
Dehálaččamus sivva dasa, ahte čivggat ledje unnit go ovddit jagiid, lei dat ahte njála váldoborramušgáldu dehege muolddahat ja goddesáhpánat ledje nu unnán. Muolddat- ja goddesáhpánmáttodagat molsahuddet duottarguovlluin lunddolaččat. Dán jagi smávvanjiččehasat ledje hui unnán.
“Muolddahat ja goddesáhpánat ledje unnán, man dihte njálaid biebmodilli lea leamaš dán gease hui headju, ja danin nohkkojuvvui juobe heajut bessenboađus. Seammá siva dihte njála biebmanautomáhtain lea gollan eambbo biepmu go ovddit jagiid”, muitala Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid luonddusuodjalusa sierraáššedovdi Jukka Ikonen.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat vástida njálaid suodjalusas Suomas. Meahciráđđehus ja WWF bajásdoallaba njálaid dehálaččamus dihttonguovlluin biebmanautomáhtaid, mat dorjot buot čivggaid ceavzima vuosttamus dálvvis ja veahkehit ráves njálaid bissut buoremus reviirrain maiddái heajos muolddatjagiid badjel. Automáhtat leat huksejuvvon nu, ahte njála vearrámus gilvaleaddji, rieban, ii beasa borrat dain.
Heajos muolddat- ja goddesáhpándilli goazai njállanáli šaddama maid Ruoŧas ja Norggas
Njála suodjalanbargu dahkkojuvvo nana ovttasbarggus Ruoŧain ja Norggain. Rájiid rasttideaddji ovttasbargu lea eallineaktu njállanáli ealáskeapmái, daningo njálla ii dovdda riikkaid rájiid.
Dieđut Ruoŧa ja Norgga bessemiin ja čivggaid meriin almmustahttojuvvojit jahkemolsumis davviriikalaš njállaraporttas. Dálá dieđuid mielde maid Ruoŧa ja Norgga davimus duottarguovlluin bessenboađus lei headju.
Davimus njállanálli lei unnimus 2000-logu álggogeahčen, ja dalle máttodahkii árvaledje gullat dušše sullii 40–60 ráves indiviidda. Dál Suoma, Ruoŧa ja Norgga oktasaš njállamáttodaga árvalit leahkit sullii 582 ráves njála sturrosaš.
Veahket njála ja doalvvo bázahusaid eret duoddaris
Juohke vánddardeaddji sáhttá oassálastit njálaid suodjaleapmái fuolahemiin eallinvulggolaš bázahusa, dehege biebmobázahusaid, guliid rádjanbázahusaid ja meahccebivddu sálašbázahusaid áššáigullevaš jávkadeamis. Njála veahkeha, go guođđá lundui nu unnán go vejolaš eallinvulggolaš bázahusaid, daningo dan vearrámus gilvaleaddji rieban, máhttá beaktilit ávkkástallat bázahusaiguin, maid olmmoš guođđá duoddarii.
”WWF vuolggahii dán jagi Veahket njála – ale biepma riebana -kampánjja, mas oahpistit njála suodjaleami dáfus rievtteslágan bázahusfuolahussii sihke turismafitnodagaid ja meahcceofelaččaid, geat golget duoddaris,”, muitala WWF prográmmajođiheaddji Petteri Tolvanen.
Dálkkádaga liegganeapmi, lassánan turisma ja eará olmmošdoaibma leat veahkehan riebana leavvat duottarjalgadasaide. Rieban lea njála stuorámus áitta, daningo dat lea stuorit go njálla ja dat gilvala seammá biepmus, váldá njála beassehoaluid, ja sáhttá maid goddit njállačivggaid.
Rieban ávkašuvvá olbmo guođđin biebmobázahusain earenoamážit dákkár jagi, go dan lunddolaš biebmu, dahjege muolddahat ja goddesáhpánat leat luonddus hui unnán. Davvi duottarguovlluin leat goahcan riebana leavvama maid bivdimiin, muhto go geahpedit dan biebmooažžuma, de darvánit čuolmma vuođđosivvii.
“Vánddardeaddjit dihtet bures, ahte ovdamearkka dihte plástaruskkat eai gula lundui. Oallugiidda lea ođđa diehtu, ahte biebmobázahusat, mat eanaluvvet luonddus, sáhttet hehttet njálat”, Tolvanen muitala.
Mihttomearri: duhát ráves njála jagi 2035
Vaikko njállamáttodat lea sturron, das lea ain guhkes mátki eallinfámolaš šládjan. Šlája ferte ain suodjalit beaktilis vugiiguin. Davviriikalaš mihttomearri lea, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga guovllus leat jagi 2035 aktiibuot duhát ráves njála.
EU Interreg Aurora -ruhtaduvvon Felles fjellrev – Together for the arctic fox -fidnu joatkahuvvá ja ovddida njála davviriikalaš suodjalanbarggu, mii lea dahkkojuvvon juo guhká. Mielde leat virgeoapmahaččat, universiteahtat ja luonddusuodjalanorganisašuvnnat Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Suomas fidnui oassálastet Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat ja WWF Suopma. Fidnu lea jođus jagi 2026 lohppii.
Fidnoruhtadeami bokte Meahciráđđehusa joatká ja ovddida njála lassebiebmama, bivdá riebana duottarguovlluin ovttasbarggus báikkálaččaiguin, eaktodáhtolaš bivdiiguin ja boazoolbmuiguin, ollahuhttá njállanáli čuovvuma ja čoaggá njálaid DNA-čájánasaid ja bázahusaid čuovvun dihte njálaid dearvvasvuođadili. WWF Suopma lea ruhtadan njálaid lassebiebmama Suoma duottarguovlluin ja maiddái njálaid fuođđokámeračuovvuma biebmanautomáhtain. Dasa lassin WWF bajásdoallá njállabargojoavkku.
Njálaid bessemat ja šaddan čivggaid mearri Suomas
| Jahki | Bessemat | Čivggat |
| 2022 | 1 | 3 |
| 2023 | 4 | 25 |
| 2024 | 3 | 9 |
| 2025 | 3 | 4 |
Lassedieđut:
- Jukka Ikonen, prošeaktahoavda ja luonddusuodjalusa sierraáššedovdi, MeahciráđđehusLuonddubálvalusat: tlf. 040 704 3121, jukka.ikonen@metsa.fi
- Petteri Tolvanen, prográmmahoavda, WWF Suomi: tlf. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
- Njálačivggat riegádedje jagi 2024 Norgii, Ruŧŧii ja Supmii eanet go jahki dassái (31.5.2025)
- Illuságat: earenoamáš uhkivuloš njála bessen lihkostuvai Suomas goalmmát jagi maŋŋálaga (9.9.2024)