Meahciráđđehusa jahki 2025 lei oppalaččat nanus. Konseartna gávpejohtu lei 530,7 miljovnna euro ja vuoitu stuorui 208,1 miljovdna euroi, mii lea buoremus boađus goassige. Fitnodatdoaimma buvttadan servodatlaš ávkkiid árvu lei 127 miljovnna euro. Maiddái Luonddubálvalusaid ja Meahccebálvalusaid doaimmain rasttildedje vuoitomihttomeriid.
Meahciráđđehusa bargu ii leat maksimeret ekonomalaš vuoittu, muhto baicca buvttadit servodahkii nu stuorra oppalašávkki go vejolaš.
“Mii vuhtiiváldit fitnodatdoaimmasteamet luonddu girjáivuođa, lustageavahusa ja maid boazodoalu ja sámekultuvrra ráddjemiin čuozáhagaid eavttuid muhtin oassái dahje ollásit doaimma olggobeallái. Dáid servodatlaš ávkkiid árvu lei 127 miljovnna euro, mii lea eanet go goassige ovdal”, muitala Meahciráđđehusa váldohoavda Juha S. Niemelä.
Stáhta máŋggaatnovuovddit šaddet sullii 12,6 miljovnna guđahasmehtera, mas ávkkástallojuvvo sullii bealli. Jagi 2025 ráddjojuvvon muora mearri (6,7 milj. m3) stuorui vehá ovddit jagi ektui, ja muora buorre haddi nannii Metsätalous Oy vuoittu.
Dálkkádatmihttomearit ja ruoná šaddan
Stáhta vuovddit leat ain mearkkašahtti čitnanjielut, ja muoraid čitnavuorká lea sturron 8,6 proseantta veardádallanjagi 2018 ektui. Meahciráđđehusa mihttomearri lea šaddadit máŋggaatnovuvddiid čitnanjieluid 10 proseanttain jagi 2035 rádjái. Vuvddiid šaddama ja čina absorberema ovddidit aktiivvalaš, buori vuovdedikšuma doaimmaid bokte, ja čitnanjiellomihttomearri vuhtiiváldojuvvo fáktorin, mii ráddje vuovdečuollamiid.
Jagi 2025 beaiváduvvon dálkkádatprográmmas leat čitnanjieluid šaddadeami lassin valjis eará mihttomearit ja doaimmat, maiguin ovddiduvvojit Meahciráđđehusa ja seammás olles Suoma dálkkádatmihttomearit.
Meahciráđđehus ovddida ruoná šaddama vuovdedoalu ja muorrabuvttadeami olis ođasmuvvi energiija fidnoovdáneami bokte. Bieggafápmofitnuid jearru lei mášolaš, muhto fidnoovdáneapmi joatkašuvvá eanan- ja mearraguovlluin. Giddodatgávpi ealáskii vehá, ja energiijaintensiivvalaš industriija huksensajiid leat jearran eanet.
Návccat digitála áššehasbálvalussii ja vánddardanráhkadusaide
Meahciráđđehusas leat fitnodatdoaimma lassin luonddusuodjalanguovlluid dikšumii, vánddardanbálvalusaide ja meahcceáššiide laktáseaddji barggut, main vástidit Luonddubálvalusat ja Meahccebálvalusat. Dát barggut ruhtaduvvojit stáhta ekonomiijaárvalusa váriiguin ja lohpeboađuiguin, iige fitnodatdoaimma vuoittuid sáhte geavahit daid ruhtadeapmái.
Jagi 2025 vánddardančuozáhagain gallededje oktiibuot 7,6 miljovnna geardde. Vánddardeaddjiid digitála áššehasbálvalus ovddiduvvui ja vánddardanráhkadusaid bajásdoallamii čujuhedje návccaid eandalii bivnnut vánddardančuozáhagain.
Meahccebálvalusain guolleváriiddikšunmávssut čoggojedje badjel 10 miljovnna euro. Vuovdevuoncánálli geahppánii, man geažil lohpedihtoearit unno, muhto lobiid geavahandássi loktanii ovddit jagi ektui.
Doaimmat luonddu girjáivuođa ovddideami várás
Luonddu girjáivuohta lea okta Meahciráđđehusa strategiija váldotemáin. Luonddudilláimáhcahan- ja luonddudikšundoaimmat ollašuhttojuvvojedje sihke suodjalanguovlluin ja máŋŋgaatnovuvddiin oktiibuot 10 430 hektáras. Jekkiid luonddudillái máhcaheapmái čujuhuvvojedje návccat earret eará rávdnječáziid divvumii ja guliid goargŋuneastagiid jávkadeapmái.
Meahciráđđehus doarju maiddái riikkaidgaskasaš biodiversitehtačatnasumiid ollašuvvama.
“Mii evttoheimmet 1,3 miljovnna hektára stáhta eatnamiid OECL-guovlun, mat dorjot girjáivuođa, ja 49 000 hektára ođđa mearrasuodjalanguovlluid. Boares ja luondduviđá vuvddiid inventeremat stáhta eatnamiin joatkašuvvet vel jagi 2026 ja mii ráhkadit maid iežamet girjáivuođaprográmma”, muitala Niemelä.
Jagi 2025 Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat lasihedje mearkkašahtti láhkai šládja- ja eallinbirasinventeremiid ja eará kártemiid. Buvttaduvvon dieđut ávkkástallojuvvojit earret eará suodjalandoaimmaid čuoziheamis, eanangeavaheami plánemis, Natura-guovlluid dilleárvvoštallamiin ja EU luonddu- ja loddedirektiivvaid raporteremis. Kártemiin oaččuimet valjis ođđa dieđuid áitatvuloš šlájain ja eallinbirrasiin, ja daid oktavuođas áice maid ođđa mearkkašahtti šlájaid.
“Jahki 2026 orru leamen váddásut go ovddit jahki sihke márkandili ja stáhtaekonomiija seastindeattu dihtii. Meahciráđđehusas vurdet maid vuoittu merkema lassáneami. Dán sáhttá ollašuhttit ávkkástallamiin suvdilis čuollanvejolašvuođaid, mat leat meroštallojuvvon guvllolaš luondduriggodatplánain ovttas čanasjoavkkuiguin”, Niemelä dadjá.
Lassidieđut:
- Váldohoavda Juha S. Niemelä, juha.niemela(at)metsa.fi, tlf. 050 5003681
- Luondobálvalanjođiheaddji Henrik Jansson, henrik.jansson(at)metsa.fi, tlf. 0400 328759
- Meahciráđđehus Metsätalous Oy fitnodatjođiheaddji Karoliina Niemi, karoliina.niemi(at)metsa.fi, tlf. 050 5679093
- Giddodatovdáneami jođiheaddji Otto Swanljung, otto.swanljung(at)metsa.fi, tlf 040 5601715
- Bivdodoallojođiheaddji Vesa Ruusila, vesa.ruusila(at)metsa.fi, tlf. 040 8406877
Oahpásmuva Meahciráđđehusa jahke- ja suvdilvuođaraportii (suomagillii, julkaisut.metsa.fi)