Guovllut mat dorjot girjáivuođa

Meahciráđđehus lea kárten stáhta eatnamiin, man ollu leat guovllut, mat dorjot luonddu girjáivuođa ja gos dat leat ja mat leat dan fitnodatdoaimma hálddašeami vuolde. Kártema boađusin Meahciráđđehus lea ráddjen oktiibuot 1,3 miljovnna hektára guovlluid, maid dat evttoha birasministeriijai laktojuvvot oassin riikkaidgaskasaš 30 proseantta vuoigatvuođalaš suodjalusa mihttomearrái. Guovllut, mat dorjot girjáivuođa, dahjege nu gohčoduvvon OECM-guovllut dievasmahttet čavgadit suodjaluvvon luonddusuodjalanguovlluid.

OECM-guovllut, mat dorjot girjáivuođa, mearkkašit eará go aitosaš luonddusuodjalanguovlluid. OECM-guovllut dorjot ON:id biodiversitehtasoahpamuša ja EU biodiversitehtastrategiija 2030 mihttomeari, man mielde lahttoriikkaid eanan- ja čáhceguovlluid viidodagas galggašii suodjaluvvot 30 proseantta, mii sisttisdoallá 10 proseantta čavgadit lága vuođul suodjaluvvon guovlluid. Čavgadit suodjaluvvon guovlluid báldii galgá gárgehit eará beaktilis suodjalanvugiid, mat váldet iešguđet guovlluid iešvuođaid vuhtii (Other Effective Area-based Conservation Measures, OECM).

Suomas 10 proseantta čavga suodjaleami mihttomearri lea váldegotti dásis juo olahuvvon. Dál addojuvvon evttohus lasiha ollašuvadettiinis badjel njeallje proseantta daid suodjalanguovlluid viidodaga, mat raporterejuvvojit Suoma suodjalanguovlun.

OECM-guovlluid dikšumis ja hálddašeamis deattuhuvvo daid luondduárvvuid gillilis dorvvasteapmi. Meahciráđđehusa OECM-guovllut leat ráddjejuvvon dábálaš vuovdedoallodoaimma olggobeallái, muhto daidda sáhttá čujuhit rekonstrueren- ja luonddudikšundoaibmabijuid, mat ovddidit luondduárvvuid ja lasihit luonddu girjáivuođa.

Stáhta eatnamiin badjel 1 milj. hektára ovddas guovllut, mat dorjot girjáivuođa

Meahciráđđehusa OECM-guovloráddjenevttohus sisttisdoallá badjel 1,3 miljovnna hektára vuovdedoallodoaimma olggobeallái ráddjejuvvon guovlluid. Váldooassi evttohusas leat guovllut, maid Meahciráđđehus gávnnaha deavdit girjáivuođa doarju guovlluid (OECM) kritearaid, oassi fas guovllut, mat sirdojuvvojit čavga suodjalussii inventeremiid mielde.

Stuorámus oassi čuozáhagain, badjel miljovdna hektára leat stáhta máŋggaatnovuvddiin. Viidodagaset dáfus dehálamos máŋggaatnovuvddiid OECM-guovlotiippat leat luondduviđá ja luondduviđá lágan jeaggeekovuogádagat, mat leat 617 900 hektára (47 proseantta viidodagas) ja máŋggaatnovuvddiid luonddučuozáhagat, 188 990 hektára (14 proseantta viidodagas).

Evttohus sisttisdoallá maiddái riikka davimus osiid, girjáivuođaárvvuideaset dáfus luonddudoalloguovlluid, main ovddasvástideaddji ministeriijat čađahit searvadeaddji ráđđádallamiid Sámedikkiin.

Meahciráđđehus joatká dán jagi boares ja luondduviđá vuvddiid inventerema máŋggaatnovuvddiid čuozáhagain, mat leat maid dál gárvánan OECM-guovloevttohusas. Čuozáhagat mat devdet kritearaid, evttohuvvojit inventeremiid gárváneami maŋŋel riikkabeivviide sirdojuvvot oassin čavgadit suodjaluvvon luonddusuodjalanguovlluid fierpmádagas.

Duogážis máŋggaoasat válmmaštallanproseassa

Guovllut, mat leat mielde Meahciráđđehusa evttohusas, leat válljejuvvon máŋggaoasat meroštallan- ja kártenproseassa vuođul. Girjáivuođa doarju guovlluid meroštallan ja kárten álggahuvvui jagi 2022 Meahciráđđehusa iešguđet ovddasvástádusguovlluid ovttasbargun ja oassin dien áigásaš strategiija ollašuhttimis.

Guovlotiippaid meroštallamat ja daid ráddjenákkat gieđahallojuvvojedje jagiid 2023–2025 iešguđet muttuin birasministeriija ásahan OECM-fitnu stivrenjoavkkus ja jahkemolsumis 2024–2025 lágiduvvon bargobájiin, main ledje maid eanan- ja vuovdedoalloministeriija ja Luondduriggodatguovddáža ja Suoma birasguovddáža ovddasteaddjit.

Meahciráđđehusa stivra dagai mearrádusa Meahciráđđehusa OECM-guovloráddjenevttohusas miessemánus 2025. Meahciráđđehusa stivrra nannen evttohus oktan guovloráddjemiiguin addojuvvo birasministeriijai. Birasministeriija árvvoštallá evttohusa, ja raportere dohkkehuvvon OECM-guovlluid riikkaidgaskasaš suodjalanguovlostatistihkaide buohtalas proseassan čavgadit suodjaluvvon guovlluide guoski mearrádusaiguin.

Lassidieđut: