Almmustahtton 20.1.2020

Vääččir meccikuávlu tipšom- já kevttimvuávámhammiittâsâst pivdeh uáivilijd

Anarist leijee Vääččir meccikuávlu tipšom- já kevttimvuávámhammiittâs lii valmâštum, já tääl tast uážžu adeliđ jieijâs uáivil. Vuávámist linjejeh kuávlust toohâmnáál tooimâid já kuávlu kevttim čuávuvái 10-20 ihán.

Vääččir meccikuávlu lii tehálâš sämikulttuur já puásuituálu tááhust, já merhâšittee meccivandârdem- já pivdokuávlu. Toos kuleh Aanaarjäävri nuorttiipele mučis ridoh já maaŋgah suolluuh sehe vijđes jäävri tavenuorttiipele pecivuovdij, jeegij já čaasij mosaik. Meccikuávlu tavenuorttiipeeli, eidusâš Vääččir pajos, allaan muorâttes tuodârčielgin. Ollásávt kuávlu vijđodâh lii suullân 1570 km2 já Vääččir lii Laapi meccikuávluin viđâdin stuárráámus.

Väčirist láá vittâ tuve vandârdeijeid sehe muáddi láávu, kuáđi já tullâsaje. Maadânuorttiipeln jotá kyehtlov kilomeetter kukkosâš Piilola kesivandârdempäälgis. Tááláš palvâlusriäidudem siäiluduvvoo ain puátteevuođâst.

Vääččir meccikuávlust láá váhá paijeel 90 kilomeetter verd moottorkiälkkákiäinuh. Vuávám loppâmuddoost poođij čanosjuávhuin iävtuttâs lopâttiđ Njellimist Čevetjäävri kuávlun jottee moottorkiälkkákiäinu. Meiddei tast pivdojeh ciälkkámušah siämmást ko jieijâd uáivileh oles tipšom- já kevttimvuávámist adeluvvojeh. Äšši meriduvvoo ciälkkámušâi finnim maŋa, ko puoh intressjuávhuid láá kuullâm.

Vuávámhammiittâsâst linjejeh meiddei kuávlu tiätu kevttimvuovij lopeárvuštâllâm. Ovdâmerkkân jyehiulmuuvuoigâdvuođâi paijeel mannee penuvkuálustooimân iä mieđeet luuvijd meccikuávlu nannaamkuávlun. Lasseen vuávámáin stivrejeh staatâ enâmijd kyeskee kevttimvuoigâdvuođâi luovâttem jieškote-uvlágán toorjâsoojij várás.

Vijđes uásálistem vuávámân

Vuávámist lii lamaš mield vijđes, kuávlu kuávdáš čanosjuávhuin hämmejum ohtsâšpargojuávkku. Ohtsâšpargojuávhust láá lamaš mield eereeb iärrás kieldâ, luándusuojâlem, miäcástem- já kuálástemuásipelij sehe puásuituálu ovdâsteijeeh.

Vääččir meccikuávlu kulá ollásávt sämmilij päikkikuávlun já masa ollásávt nuorttâlâšlaavâ miäldásii nuorttâlâškuávlun. Vuávám lii tohhum ohtsâšpargoost meiddei sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim nomâttem Akwé:Kon -pargojuávhoin.

Vääččir, tegu eres-uv meccikuávluh, lii vuáđudum kuávlui meccinálásâšvuođâ siäiludem várás, sämikulttuur já luánduiäláttâsâi turviimân sehe luándu maaŋgâpiälásii kevttim já ton iävtui ovdedem várás. Meccikuávlulaavâ mield Meccihaldâttâs kalga rähtiđ puoh meccikuávloid tipšom- já kevttimvuávám, mon pirâsministeriö nannee. Oovdeb vuávám lii tohhum 2007.

Vuávámân puáhtá uápásmiđ Meccihaldâttâs nettisiijđoin

Vääččir meccikuávlu tipšom- ja kevttimvuávámhammiittâsâst puáhtá adeliđ ciälkkámuš 20.2.2020 räi. Vuávám lii uáinimnáál Meccihaldâttâs nettisiijđoin https://www.metsa.fi/vatsarisuunnittelu. Ciälkkámušah já uáivileh pivdojeh šleđgâpostáin čujottâsân kirjaamo(at)metsa.fi tâi reivân čujottâsân Metsähallitus/Kirjaamo, PL 94, 01301 Vantaa.

Lasetiäđuh

Spesialvuávájeijee Liinu Törvi, puhelin 040 7541512, šleđgâpostâ liinu.torvi(at)metsa.fi