Julkaistu 15.3.2018

”Kansallispuisto, jolla ei ole vertaa!” Urho Kekkosen kansallispuistossa tyytyväisiä kävijöitä

Urho Kekkosen kansallispuiston uusi kävijätutkimus kertoo puiston suuresta merkityksestä kävijöille. Sinne halutaan aina uudestaan, ja palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Kansallispuistossa liikuttiin lihasvoimin viime vuonna 150 kertaa maapallon ympäri, ja kävijät arvottivat kansallispuistokäynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset satojen eurojen arvoisiksi ja jättivät paikallistalouteen 36,6 miljoonaa euroa.

”Kiitollinen tästä kaikesta”

Sokostin huipulla. Kuva Vastavalo / Matti Koutonen.Kansallispuiston peruskävijä on yli 50-vuotias, mutta ilahduttavasti puisto houkuttelee myös nuoria. Lähes 80 % oli käynyt aiemminkin Urho Kekkosen kansallispuistoissa ja myös haluavat tulla uudestaan. Kävijätyytyväisyysindeksi olikin 4,25 (asteikolla 5 on erittäin hyvä, 1 erittäin huono). Puiston merkitys lähimatkailukeskuksille ja päinvastoin on suuri, sillä suuri osa puistoon tulevista majoittuu niissä.

36,6 miljoonalla eurolla hyvinvointia lähialueelle…

Kansallispuistokävijät kuluttavat käynnillään keskimäärin 101 euroa ostoksiin ja ympäristön palveluihin. Kaikkien kävijöiden rahankäytön noste paikallistalouteen oli viime vuonna 36,6 miljoonaa euroa. Pelkästään hekin, joille kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde, jättivät paikallistalouteen 22,4 miljoonaa euroa.

…. ja sadoilla euroilla kävijälle itselleen

”Se vaikutus mikä näillä on terveyteen, tulee kyllä kansantalouteen tavalla tai toisella takaisin.”

Kävijät arvottivat kansallispuistokäyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 300 euron arvoisiksi (mediaani). Vastaajista 90 prosentin mielestä käynnin aikaan saamat positiiviset vaikutukset myös ulottuvat käynnin jälkeiseen aikaan. Erityisesti henkisten vaikutusten arvioitiin kestävän pitkään.

Lihasvoimin 150 kertaa maapallon ympäri

Kansallispuisto todellakin innostaa ihmiset liikkumaan. Käyntikerrallaan kävijät liikkuivat puistossa noin 18 kilometriä, eli viime vuonna puistossa reippailtiin lihasvoimin 150 kertaa maapallon ympäri. Useimmat kulkivat kansallispuistossa kävellen tai hiihtäen. Merkittyjen reittien avautuminen pyöräilylle on osoittautunut menestykseksi, sillä pyöräily on selkeässä nousussa. Se mahdollistaa monen kuntoisille mahdollisuuden päästä luontoon ja on luonut matkailuyrityksille uuden ansaintamahdollisuuden pyörien vuokrauksen ja ohjattujen retkien muodossa.

”Arvostukseni ilmaista ja hyvin huollettua autiotupaverkostoa kohtaan on suuri”

Vapaamuotoistakin palautetta annettiin, ja siinä ilmeni eri kävijäryhmien välillä erilaiset toiveet. Esimerkiksi pyöräilymahdollisuudesta iloittiin, mutta toisaalta se vaatii vielä totuttelua puolin ja toisin. Osa toivoi esteettömiä reittejä mahdollistamaan kaikkien pääsyn luontoon, toiset halusivat pelkästään perinteisiä polkuja. Osin ristiriitaisistakin toiveista huolimatta eri käyttäjäryhmät mahtuvat hyvin Suomen toiseksi suurimpaan kansallispuistoon, ja erilaisista toiveista huolimatta vapaissa vastauksissa toistui arvostus kaikille avoimia retkeilypalveluja kohtaan.

Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin viime vuonna, ja vastauksia kertyi 1960 kpl. Tutkimukset toistetaan noin viiden vuoden välein. Urho Kekkosen kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 335 000 käyntiä, ja se oli Suomen kansallispuistoista toiseksi suosituin.

Lainausmerkeissä olevat tekstit ovat poimintoja kävijätutkimukseen annetuista vapaista vastauksista.

Lisätietoa:
Kävijätutkimuksen tiivistelmä (julkaisut.metsa.fi)
Puistonjohtaja Tarja Tuovinen, Metsähallitus, puhelin 040 7569337
Erikoissuunnittelija Joel Erkkonen, Metsähallitus, puhelin 040 5308693

Urho Kekkosen kansallispuisto (www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto)