Julkaistu 30.7.2018

Metsähallituksen meritiimi on jälleen tutkimusmatkoillaan Perämerellä – tietoa etsitään sukeltaen ja suppaillen

Saumaton Perämeri SEAmBOTH-hankkeen toisen maastokesän aikana keskitytään erityisesti ulkomeren riuttojen ja jokisuistojen kartoitukseen. Meritiimin näkee liikkumassa 3-6 hengen porukalla Maia-veneellä, perässä on hinauksessa kumivene ja keulassa kulkee SUP-lauta.

Kuva: Noora Kantola

Saumaton ja yhteinen Perämeri SEAmBOTH -hanke on suomalais- ja ruotsalaistoimijoiden yhteisponnistus, jonka tavoitteena on lisätä pohjoisen Perämeren meriluonnon tuntemusta. Kolmevuotisen hankkeen lopputuotteena syntyy valtionrajat ylittäviä meriluontoa kuvaavia karttoja, jotka hyödyttävät niin viranomaisia kuin veneilijöitä ja mökkeilijöitä.

Tänä kesänä Metsähallituksen meritiimi tutkii ulkomeren riuttoja, jotka ovat ympäröivästä pohjasta nousevia kivikoita. Niiltä löytyy usein valtavasti erilaisia vesisammalia ja rihmaleviä ja ne toimivat monimuotoisuuskeitaina pehmeän ja syvemmän pohjan keskellä. Monet riuttojen vesisammalista ovat alueellisesti uhanalaisia. Riuttoja kartoitetaan videokuvaamalla ja sukeltamalla.

– Jokisuistoissa meitä kiinnostaa erityisesti rajapintojen määrittely: missä jokisuisto päättyy ja missä alkaa meri? Jokisuistoja kartoitetaan videokuvaamalla ja kahlaamalla ja siirtymissä käytetään hyväksi myös SUP-lautaa, kertoo Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen.

Jokisuistoista mitataan pitkiä suolamittaussarjoja yläjuoksulta ulkomerelle asti, jotta meren ja jokisuiston rajaa pystyttäisiin haarukoimaan paremmin. Myös vesikasvillisuus kertoo paljon siitä, ollaanko liikenteessä jokisuistossa vai meressä. Jokisuistoista löytyy paljon uhanalaisia vesikasveja kuten esimerkiksi upossarpio, lietetatar ja vesipaunikko.

Jokisuistot ovat myös kovan ihmispaineen alaisia. Niissä on paljon ruoppaamalla ylläpidettäviä pieniä veneväyliä, virkistysveneilyä ja virkistyskalastusta on runsaasti ja mökkejä rivissä. Lähes jokainen mökkiläinen on myös rakentanut oman laiturin ja ruopannut venevalkaman, jolloin rantakasvillisuutta on myllätty.

Lisätietoja:

SEAmBOTH-projektikoordinaattori Essi Keskinen, Metsähallitus, essi.keskinen(at)metsa.fi, puh. 040 7544 525

Metsähallitus koordinoi SEAmBOTH-hanketta, jossa Suomen partnereita ovat GTK, SYKE ja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset. Ruotsin partnereita ovat Norrbottenin lääninhallitus ja Ruotsin geologian tutkimuskeskus (SGU).

Interreg Pohjoinen – kulttuuri ja ympäristö – myönsi “Seamless maps and management of the Northern Bothnian Bay (SEAmBOTH)” -projektille 2,9 miljoonaa euroa.
Hankkeen kotisivut: www.seamboth.com