Kysymys 1: Mitä maailmanperintöstatus tarkoittaa?

Vastaus 1: UNESCO:n maailmanperintösopimuksen tarkoitus on turvata maapallon arvokkaimman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyminen ylläpitämällä sekä täydentämällä kansainvälistä maailmanperintöluetteloa. Maailmanperintöstatus on merkittävä tunnustus maailman hienoimmille luonto- ja kulttuurikohteille. Maailmanperintökohteen arvoa voi verrata Nobel-palkintoon, sillä se on korkein status, jonka ainutlaatuinen kohde voi saada.

Kysymys 2: Mitä hyötyä maailmanperintökohteesta on alueelle?

Vastaus 2: Maailmanperintökohteen arvo on tunnettu merkittävä status, joka muun muassa lisää alueen tunnettavuutta ja matkailua alueella, mahdollistaa erilaisten kehitysrahoitusten saamista kohteelle sekä lisää kansainvälistä verkostoitumista. Statuksen saaminen kehittäisi matkailu-brändiä ja näkyvyyttä koko Itä-Suomen alueella. Maailmanperintökohteen statuksella onkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia seudun paikallistalouteen. Opetuksellinen ja viestinnällinen puoli maailmanperintökohteilla on keskeistä, ja niiden avulla tehdään myös luontokasvatusta.

Kysymys 3: Tarkoittaako maailmanperintökohde uutta suojelualuetta Saimaalle?

Vastaus 3: Maailmanperintöstatus ei tarkoita uutta suojelualuetta vaan tunnustusta alueen ainutlaatuisten luontoarvojen säilymiseksi jo tehdyistä toimista. Hakemusprosessissa tulee osoittaa jo olemassa olevien toimien riittävyys kohteen arvojen säilymiseksi myös tulevaisuudessa. Näitä toimia arvioidaan osana hakemusprosessia. Saimaan norppasaariston hakemus perustuu jo suojeltuun Saimaan Natura 2000 -verkostoon sekä olemassa oleviin saimaannorpan suojelun keinoihin.

Kysymys 4: Miten maailmanperintökohteita Suomessa hallinnoidaan?

Vastaus 4: Hallintomalli vaihtelee Suomen seitsemän kohteen välillä. Toimintaa hallinnoimaan on perustettu esimerkiksi säätiöitä ja yhdistyksiä. Merenkurkun maailmanperintökohde on tällä hetkellä Suomen ainoa luontokohde ja vastaa toiminnaltaan eniten Saimaan norppasaaristojen mahdollista kohdetta. Merenkurkussa koordinointi tapahtuu kolmessa tasossa: 1) alueen toimintaa ohjaava yhteistyöryhmä, 2) paikalliset mukaan ottava maailmanperinnönneuvottelukunta sekä 3) Merenkurkun maailmanperintöyhdistys. Saimaan norppasaaristojen tulevaa hallintomallia pohditaan osana hankkeen ohjausryhmän työskentelyä. Keskeistä maailmanperintökohteiden toiminnassa on yhteisesti valmisteltu hallinto- ja kehityssuunnitelma, jota päivitetään aika ajoin. Suunnitelmassa muun muassa linjataan eri osapuolten tehtävät kohteen hallinnossa, suojelussa, hoidossa, kehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. Lisäksi kohteille tehdään vastuullisen matkailun suunnitelmat.

Kysymys 5: Miten kohde vaikuttaisi yksityisten maa- ja vesialueen omistajien oikeuksiin tai heidän alueisiinsa?

Vastaus 5: Ihmisiä elää ja harjoittaa elinkeinojaan maailmaperintökohteiden alueille ympäri maailmaa. Maailmanperintökohde ei toisi mukanaan muutoksia maanomistukseen alueella eikä vaikuttaisi alueella asuvien ja mökkeilevien ihmisten arkiseen elämään. Natura 2000 -verkoston alueella on paljon valtion omistamia luonnonsuojelualueita ja myös yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueella on myös yksityisomisteisia ja yhteisomisteisia alueita, etenkin vesialuetta (yksityisomistus vaihtelee paljon Natura-alueittain 34 – 100 %). Matkailijoita tullaan jatkossakin ohjaamaan valtion ja kuntien omistamille virkistysalueille laadittavissa hoito- ja kehityssuunnitelmissa esitetyillä tavoilla.

Kysymys 6: Miten maailmanperintökohde vaikuttaisi kalastukseen alueella?

Vastaus 6: Kalastusrajoitukset päätetään maa- ja metsätalousministeriön asetustyössä, jossa yhteensovitetaan saimaannorpan suojelua ja kalastusta. Maa- ja metsätalousministeriö tekee asetuspäivitykset joka viides vuosi, jolloin tilanne aina arvioidaan uudestaan. Asetuspäivitys tehtiin viimeksi keväällä 2021. Maailmanperintökohteen toteutuessa edelleen maa- ja metsätalousministeriö vastasi kalastusrajoitusten asetustyöstä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. UNESCO ja IUCN arvioivat osana hakemusprosessia, ovatko nykyiset suojelutoimet riittäviä maailmanperintökohteen hakemiseksi.

Kysymys 7: Millaisia vaikutuksia maailmanperintöstatuksella on alueen muihin elinkeinoihin, kuten maa- ja metsätalouteen tai risteilytoimintaan?

Vastaus 7: Saimalle suunnitteilla olevan maailmanperintökohteen rajaukset perustuvat Natura 2000 -alueiden rajauksiin. Natura 2000 -alueiden käyttöä säädellään olemassa olevien kansallisten lakien ja EU:n säännösten nojalla, eikä maailmanperintöstatus tuo siten lisämääräyksiä tai -rajoituksia esim. maa- ja metsätalouteen, jokamiehenoikeuksiin tai risteilytoimintaan.

Kysymys 8: Mitä vaikutuksia maailmanperintökohteella olisi kaivosteollisuudella alueella?

Vastaus 8: Yleisesti on käytössä kaivosteollisuuden ICMM:n (the International Council on Mining and Metals) no-go-periaate näihin ainutlaatuisiin UNESCO:n maailmanperintökohteisiin liittyen. Myös Suomen kaivosteollisuus ry on sitoutunut kaivosvastuujärjestelmän mukaisesti, että maailmanperintökohteissa ei harjoiteta kaivostoimintaa eikä malminetsintää.

Kysymys 9: Miten maailmanperintökohde vaikuttaisi alueen rantarakentamiseen?

Vastaus 9: Maailmanperintökohteen rajaus perustuu Natura 2000 -alueiden rajauksiin ja rantarakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maailmanperintökohde ei tuo muutosta kaavoitusprosesseihin, vaan kunnat vastaavat yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja maakuntaliitot maakuntakaavojen laatimisesta nykyiseen tapaan. Kaavoituksessa ja rakennuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös jatkossa Natura 2000 -alueiden luontoarvot ja suojeluperusteet.

Kysymys 10: Toisiko maailmanperintökohteen arvo mukanaan liikkumisrajoituksia Saimaalle?

Vastaus 10: Natura 2000 -verkoston alueilla saatetaan suojelutavoitteiden turvaamiseksi asettaa rajoituksia vesiliikennelain ja maastoliikennelain nojalla. Tämä koskee etenkin linnuston ja saimaannorpan pesinnän kannalta tärkeitä alueita. Liikkumisrajoituksia voidaan asettaa esim. kuntien tai muiden toimijoiden hakemuksesta ja päätökset ovat valituskelpoisia. Liikkumisrajoituksia asetetaan vain harvoin eikä maailmaperintökohde lisää niiden tarvetta.

Kysymys 11: Miksi maailmanperintökohdetta haetaan juuri saimaannorpan takia?

Vastaus 11: UNESCO:n maailmanperintökohteen hakemuksessa kohteelle tulee määrittää yleismaailmallinen erityisarvo, eli sillä tulee olla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen merkitys. Hakemuksen tulee perustua UNESCO:n määrittämiin 10 kriteeriin. Saimaalle haetaan näihin kriteereihin perustuen UNESCO:n maailmanperintöstatusta pohjautuen saimaannorpan ainutlaatuisuuteen, mutta siinä korostetaan myös Saimaan muita hienoja ominaisuuksia. Keskeistä hakemuksessa on perustella kohteen erityisyys suhteessa vastaaviin kohteisiin kaikkialla maailmassa, ja saimaannorppaan keskittyen tämä tarkoittaa neljää muuta järveä, jossa elää makeanveden hylje. Asiantuntijat ovat katsoneet, että saimaannorppa selvänä kärkenä tällä hankkeella on mahdollisuus menestyä UNESCO:n arvioinnissa. Muita arvoja, joita hakemuksessa korostetaan ovat ainakin Saimaan labyrinttimainen omaleimainen maisema, luonnon kauneus, kulttuurihistoria, puhdas luonto, luonnontilaisuus sekä muut reliktilajit mm. Saimaan järvilohi ja saimaannieriä. Verkkokyselyssä kesällä 2021 myös kartoitettiin paikallisten näkemyksiä alueen arvoista ja siitä, mitä hakemuksessa olisi hyvä tuoda esiin. Nämä vastasivat hyvin yllä mainittuja. Kohteen toteutuessa muitakin arvoja toki voidaan korostaa sen esittelyssä, vaikka hakemus keskittyykin saimaannorppaan.

Kysymys 12: Onko maailmanperintökohdetta koitettu saada Saimaalle aiemminkin? Mikä on nyt muuttunut?

Vastaus 12: Saimaa-Pielinen-yhteiskohde on ollut lisättynä Suomen maailmanperinnön aieluetteloon vuodesta 2004, mutta nyt tammikuussa 2021 Suomen aieluettelon päivittämisen yhteydessä se poistui sieltä. Tämä aiempi suunnitelma pohjautui silloin geologisiin kriteereihin, eikä hakemusta silloin lopulta tehty, vaikka taustaselvityksiä tehtiinkin. Aiemmin 1990-luvulla myös Saimaan saaristoa ja Olavinlinnaa on ehdotettu hakukohteeksi, mutta ne eivät ole olleet lisättynä aieluetteloon. Aiempiin hankkeisiin verrattuna tilanne on nyt muuttunut, koska Saimaan Natura 2000 -verkosto luo hyvän pohjan suojeluntasolle ja samalla myös tälle maailmanperintöhankkeelle. Lisäksi tarvittava tieteellinen tieto hakemuksen näkökulmasta jo olemassa saimaannorpasta, eikä se vaadi esimerkiksi täysin uusia inventointeja alueella.

Kysymys 13: Mitä UNESCO:n aieluetteloon lisääminen tarkoittaa?

Vastaus 13: Kansallinen aieluettelo on luettelo kohteista, joiden arvioidaan täyttävän maailmanperintösopimuksen yleismaailmallisen erityisarvon vaatimuksen. Aieluettelon päivittämisestä vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriperinnön ja ympäristöministeriö luonnonperinnön osalta. Aieluetteloon pääsy mahdollistaa statuksen hakemisen seuraavassa vaiheessa. Kyseessä on valmisteleva esivaihe, jossa UNESCO ja arvioitsijat voivat varautua tulevaan hakemukseen ja varmistaa, ettei samankaltaisia hakemuksia ole valmisteilla. Jokainen valtio päivittää omaan aieluetteloonsa kohteita, joiden uskoo täyttävän yleismaailmallisen erityisarvon määritelmän. Valtiot päivittävät aieluettelonsa noin kymmenen vuoden välein.

Kysymys 14: Miten on päädytty Saimaan norppasaaristojen esitykseen UNESCO:n maailmanperintöluettelon aieluetteloon?

Vastaus 14: Suomen vuonna 2021 päivitetyn aieluettelon kohteiden valinta on pohjautunut vuonna 2018 järjestettyyn yleisöäänestykseen mahdollisista aieluettelon kohteista, kohteiden kartoitukseen ja arviontiin sekä Kansalliseen maailmanperintöstrategiaan vuosille 2015-2025. Kyseisessä strategiassa on katsottu Suomen aieluettelo vanhentuneeksi. Vuonna 2018 yleisön luontokohteiden ehdotuksista aieluetteloon vain Saimaan norppasaariston katsottiin täyttävän yleismaailmallisen erityisarvon vaatimuksen.

Kysymys 15: Miten vaikuttaa, kun Saimaalla on jo Saimaa Geopark? Ja Pohjois-Karjalassakin on Biosfäärialue?

Vastaus 15: Nämä kaikki kolme statusta, maailmanperintökohteet, geoparkit ja biosfäärialueet, ovat UNESCO:n kohteita. Pohjois-Karjalan biosfäärialue ei ole päällekkäin suunnitellun maailmanperintökohteen kanssa, mutta Saimaa Geoparkin kanssa on osin päällekkäisyyttä Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savon eteläosissa. Kohteet eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan tukevat hyvin toisiaan.

Kysymys 16: Miten lisääntyviä matkailijoita ohjataan Saimaalla?

Vastaus 16: Maailmanperintökohteen toteutuessa Saimaalla kohteen matkailua ohjataan koko alueen kattavan hoito- ja kehityssuunnitelman sekä vastuullisen matkailun suunnitelman avulla. Valtion suojelualueilla on jo olemassa olevat hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä järjestyssäännöt. Osana koko alueelle tehtävää hoito- ja kehityssuunnitelmaa suunnitellaan myös kävijöiden ohjaamista ja retkeilyinfran kehittämistä alueella, huomioidaan lisääntyvien vierailijoiden vaikutus mm. retkeily- ja veneilypalveluille sekä häiriötekijät norpalle. Tarkoitus ei ole ohjata kävijöitä yksityisomisteisille alueille, vaan jo aiemmin valtion ja kuntien virkistyskäyttöön osoittamille alueille. Maailmanperintöstatus mahdollistaa luontomatkailun kasvun alueella ja elinkeinojen kehittymisen sen myötä. Maailmanperintökohteilla panostetaan kestävään matkailuun ja käyttöä seurataan muun muassa kävijätutkimusten ja muiden seurantaan asetettujen mittarien avulla.

Kysymys 17: Mitä saimaannorppa hyötyy maailmanperintöstatuksesta?

Vastaus 17: Maailmanperintökohde toisi mukanaan näkyvyyttä ainutlaatuiselle saimaannorpalle ja sen suojelutyölle sekä toisi alueelliset toimijat yhdistyksen alle yhä tiiviimmin toimimaan yhteisten tavoitteiden eli kohteen arvojen säilymisen puolesta. Kohteen toteutuessa sen hallinnoimiseen perustettava yhdistys olisi uusi toimija vastuullisen norppamatkailun ja alueen kestävän matkailun pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tällä uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia norpan huomioivaan vastuullisesti toteutettavaan matkailuun alueella. Tätä työtä valmistellaan jo parhaillaan Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeessa ja Saimaan suojelualueiden kestävän matkailun suunnitelman päivityksellä. Yhdistyksen toimintaan kuuluisi pitkäjänteinen toiminta ympäristökasvatuksen ja norppa- sekä Saimaa-tietouden lisäämisen parissa mm. kouluvierailut maailmanperintökohteella, opetus- ja maailmanperintömateriaalien tuottaminen, tiedottaminen kohteen arvoista, koulutusta oppaille, kävijätutkimuksia sekä seurantaa.

Kysymys 18: Otetaanko tässä maailmaperintöhankkeessa huomioon Saimaan kulttuuriperintökohteita?

Vastaus 18: Saimaan norppasaariston suunnitteilla oleva maailmanperintökohde on luontoperintökohde. Vaikka maailmanperintöluetteloon pääsyä haetaan luontoarvojen eli etenkin saimaannorpan ainutlaatuisuuden perusteella, myös kohteen muita arvokkaita ominaisuuksia mm. kulttuuriarvoja tuodaan esiin hakemuksessa ja etenkin kohteen toiminnassa tulevaisuudessa. Suomen aieluetteloon lisättiin tammikuussa 2021 myös toinen kohde, joka on kulttuurikohde eli Alvar Aallon humaaniin, moderniin arkkitehtuuriin perustuva sarjakohde. Tämän kohteen hakemusprosessista vastaa Museovirasto yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.