Luonnonhoito-LIFE-hankkeen tuloksia on esitelty myös

Kohteiden hoito ja kunnostus

Toimenpidesuunnitelmia hoitoa varten laadittiin n. tuhannen hehtaarin alalle. Laajempia hoito- ja käyttösuunnitelmia tehtiin kolme kappaletta. Nämä luonnonsuojelun ja mm. retkeilykäytön yhdistävät suunnitelmat kattavat 4 000 hehtaaria.

Perinneympäristöjen kunnostusta tehtiin hieman yli 400 hehtaarin alalla. Monille kunnostetuista kohteista on saatu laiduneläimiä. Laidunnus turvaa hoitotöiden tulokset, sillä sen ansiosta alueet pysyvät jatkossakin avoimina.

Lehtojen hoidon alkuperäisenä tavoitteena ollut 450 ha ylitettiin.

Valkoselkätikka

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) on Suomessa uhanalainen laji, jonka kanta on vähentynyt 1950-luvun lopulta lähtien yli 90 prosenttia. Tämä verraten suurikokoinen tikkalaji viihtyy lehtipuuvaltaisissa metsissä, jossa on paljon lahopuuta, mieluiten sekä maassa että pystypuina. Lahopuista tikka etsii toukkia ja muita hyönteisiä ravinnokseen. Se suosii valoisia metsiä ja karttaa pensoittuneita ja kuusettuneita alueita. Valkoselkätikan elinympäristöä hoidetaan siten useimmiten nuoria kuusia ja lehtipuita poistamalla.

Valkoselkätikan elinympäristöjä hoidettiin hankkeessa kaiken kaikkiaan 81,5 hehtaarin alalla kahdeksalla Natura-alueella. Valkoselkätikka asutti lähes kaikki hoidetut alueet ja kahdella kohteella myös tikkojen
pesintä varmistui hankkeen aikana.

Pikkuapollo

Suomen ympäristökeskus vastasi osaprojektista, jossa harvinainen perhoslaji, pikkuapollo (parnassius menmosyne), pyrittiin palauttamaan kahdelle alueelle. Ensimmäiset siirtoistutukset tehtiin kesällä 2012 kolmelle alueelle Saloon ja Paimioon. Ensimmäisten seurantatulosten perusteella siirrot onnistuivat hyvin. Valitettavasti vuosien 2014–2015 poikkeuksellisen epäedulliset sääolot kuitenkin haittasivat perhosten talvehtimista ja lisääntymistä. Siirrettyjen perhoskantojen häviäminen näytti todennäköiseltä. Kesällä 2016 siirtoistutus tehtiin uudelleen kahdelle kohteelle, Saloon ja Sipooseen.

Kantojen seurantaa tullaan jatkamaan lähivuosina. Tavoitteena on saada pikkuapollo levittäytymään uusille alueille, sillä sisämaassa on tällä hetkellä vain kaksi lajin esiintymää. Esiintymisalueen laajentaminen vähentäisi merkittävästi lajin sukupuuton riskiä.

Pikkuapollosta kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta v. 2016:

”Rekijoen alueen kaksi istutettua kantaa Salossa tuottivat uuden sukupolven kesällä 2014, mutta Paimion istutuspaikalla pikkuapolloa ei enää havaittu. Kesällä 2014 Rekijoen kylän ympäristössä lenteli noin 50 pikkuapolloa, mikä on hieman vähemmän kuin v. 2013. Vuoden 2015 talven ja kevään epäedulliset sääolot kuitenkin pienensivät kantoja ja kesällä Rekijoelta löytyi enää muutamia yksilöitä. Niiden varassa populaatio tuskin olisi selviytynyt enää seuraavaan vuoteen. Kantaa vahvistettiinkin kesällä 2016 uudella siirtoistutuksella.

Porvoon Stensböleen 14 vuotta sitten istutettu pikkuapollokanta elää nykyisin jo noin kymmenellä lähekkäisellä niityllä. Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa on hoidettu Porvoossa pikkuapollon esiintymisalueen niittyjä ja seurattu perhosten määrää alueella. Epäedullisten sääolojen takia pikkuapollojen määrä on laskenut myös Porvoossa, mutta kanta on edelleen varsin vahva.”

Koulutus ja vapaaehtoistoiminta

Luonnonhoidon parissa työskenteleville järjestettiin 4 eri koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 94 henkeä. Vapaaehtoistoiminnassa luonnon hyväksi olli mukana satoja luonnonystäviä.

Hankekumppani WWF järjesti 15 talkooleiriä, joiden lähes 300 osallistujan työpanos vastaa kuutta henkilötyövuotta. Näiden lisäksi pienempiä talkootapahtumia järjestettiin eri puolilla Suomea. Talkoolaisten työpanos on erityisen korvaamaton herkimmillä kohteilla, joilla hoitotöitä olisi mahdotonta tehdä koneellisesti.

Seniori-ikäisille suunnattuja Senior Ranger -tapahtumia Natura 2000 -alueilla järjestettiin 16 kpl. Niiden osanottajamäärä ylitti tavoitteeksi asetetun 400 henkeä.

Viestintä

Tiedotusvälineet ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeen toimista ja julkaisseet niistä uutisia sekä lehdissä, TV:ssä että internetissä. Julkaistujen uutisten määrälle hankkeessa asetettu tavoite ylitettiin.

Hankkeen verkkosivuja on ylläpidetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosivujen käyntitietoja on ajalta 1.1.2013–31.12.2016, jolloin sivuja katseltiin yhteensä 9421 kertaa.

Lisäksi on tehty erillinen kokonaisuus, joka esittelee Perinneympäristöjen hoitokohteita.

Yleisölle avattiin kaksi ennallistamispolkua, joiden varrella kerrotaan tavoitteista, hoitotoimista ja tuloksista. Polut on tehty Teijon kansallispuistoon Sahajärvelle ja Nuuksion kansallispuistoon (www.luontoon.fi/nuuksio/ennallistajanjaljet).

Hoitokohteille sijoitettiin infotauluja, joissa kerrottiin alueella liikkuville Luonnonhoito-LIFEn toimenpiteistä. 14 kohdetta varustettiin pysyvillä tauluilla.

Päivitetty viimeksi 29.5.2020