Kaksi ihmistä on tutkimassa liito-oravan papanoita puun juurella.
Liito-oravan kartoitusta Nuuksiossa. Kuvaaja: Elina Pilke

Liito-oravasta kelpaa kertoa

Jotta saisimme tietoa ja ymmärrystä liito-oravasta kerättyä ja välitettyä laajalle yleisölle, selvitämme hankkeen vaikutuksia liito-oravan kannan tilaan ja ihmisen asenteisiin liito-oravasta sekä kerromme liito-oravasta monin tavoin.

Tässä osiossa toimivat Luonnonvarakeskus, Kuopion luonnontieteellinen museo, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen luontokeskus Haltia, Suomen luonnonsuojeluliitto, Jyväskylän kaupunki, Suomen metsäkeskus, Varsinais-Suomen ely-keskus ja Keskkonnaamet.

Teemat alla: Sosioekonomiset vaikutukset, Ekosysteemivaikutukset, Tiedon välitystä ja Näyttelyt (suluissa hanketoimen koodi).

Sosioekonomiset vaikutukset (D2)

Mitä ajatuksia liito-oravan suojelu herättää? Haluaisinko naapurikseni liito-oravan? Paljonko maksaa liito-oravan elinolosuhteiden turvaaminen? Minkälaisia vaikutuksia metsien käytöllä voi olla liito-oravan koko levinneisyysalueelle? Meitä ihmisiä kiinnostaa moni asia!

Laadimme monipuolisen selvityksen Liito-orava-LIFE-hankkeen sosio-ekonomisista vaikutuksista. Kartoitamme selvityksen avulla näkemyksiä ja mahdollisia keinoja yhteensovittamisen helpottamiseksi. Ensimmäinen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2019 (Ota kantaa), ja toinen kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2020–2021(PPGis). Tästä osiosta valtaosan tekee Luonnonvarakeskus.

Ekosysteemivaikutukset (D3)

Miten erilaiset liito-oravan suojelutavat vaikuttavat lajin levinneisyysalueen metsiin tulevaisuudessa? Jos metsäalueiden käytössä esimerkiksi suositaan sopivan elinympäristön määrää tai niiden välisiä kulkuyhteyksiä, tai sekä että, joudutaanko pitkällä aikajänteellä tinkimään taloudellisesta tuotosta?

Luonnonvarakeskus vertailee hankkeessa erilaisten hakkuu- ja suojelutoimenpiteiden arvioituja seurauksia metsien määrään sekä liito-oravan elinympäristöverkostoihin. Liito-oravan elinympäristöjen arviot kytketään A3-osiossa tehtyihin mallinnuksiin, ja metsien kasvun arviot perustuvat Suomessa käytössä oleviin puuston kasvumalleihin.

Erilaisten tavoitteiden seurauksia arvioidaan muutaman kymmenen vuoden mittaisella aikajänteellä eli tulevaisuuden skenaarioina.
Skenaarioita vertailemalla voidaan tunnistaa sopiva strateginen toimintatapa, jossa sekä liito-oravan turvaaminen että metsien taloudellinen käyttö voidaan yhdistää kestävästi.

Lisäksi muita koko hankkeen ekosysteemitason vaikutuksia liito-oravan tilanteeseen arvioidaan sekä Suomessa että Virossa.

Tiedon välitystä (E2)

Emme pidä kynttilää vakan alla, vaan kerromme liito-oravasta ja hankkeessa tehdystä työstä monipuolisesti eri kanavien kautta. Tärkeä osa liito-oravatiedon levittämisessä ovat tapaamiset maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tästä huolehtii erityisesti Suomen metsäkeskus, joka on keskeinen taho yksityismetsäomistajien asialla.

Liito-oravan elämää voi seurata pesäkameralähetyksien välityksellä. Lähetyksiä on ollut kaksi, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuopion luonnontieteellisen museon kamerat:

Luontopolkuja pitkin tulee pääsemään mukavasti liito-oravametsään kävelylle Jyväskylässä ja Rekijokilaaksossa. Kuopiossa toimii liito-oravalähettiläs ja luontokoulu.

Järjestämme monenlaisia tapahtumia esimerkiksi Suomen luontokeskus Haltiassa.

Olemme koonneet myös ympäristökasvatusoppaan, ks. Oppaat

  • Ympäristökasvatusopas (linkki tulossa myöhemmin)

Näyttelyt (E3)

Suomen luontokeskus Haltiassa avautui upouusi näyttely keväällä 2020.

Kuopion luonnontieteellisen museoon tulee liito-oravasta kertova siirrettävä näyttely:

  • Kuopion luonnontieteellisen museon näyttely (linkki tulee myöhemmin)

Virossa liito-oravanäyttely rakennetaan Iisakun luontokeskukseen, keskelle lajin esiintymisaluetta Koillis-Virossa.

Liito-orava kiipeää puunrunkoa ylöspäin.
Liito-orava. Kuva: Mauri Leivo.

Päivitetty viimeksi 18.1.2021