Soita ennallistamalla saadaan monipuolisia hyötyjä

Kaivinkone täyttää ojia suolla.
Kuva: Maarit Similä.

Ojien täyttö ja puuston poisto palauttavat suota ennalleen. Hydrologia-LIFE-hankkeessa ennallistettavat suot on aikoinaan ojitettu metsätalouskäyttöön. Ojitus on kuivattanut soita ja lisännyt puuston määrää ojitetuilla alueilla ja niiden läheisillä suoalueilla. Hankkeen aikana täytetään ojia yli miljoona metriä. Tarvittaessa apuna käytetään turve- ja puupatoja. Suosta nostetaan turvetta ja siitä tehdään valleja, jotka ohjaavat vettä pois ojista suon pinnalle. Hankkeessa ennallistetaan yhteensä 5200 ha soita.

Ojitetuilla soilla kasvaa jonkin verran puita. Ennen kuin ryhdytään ennallistamaan, puut on poistettava. Hankkeen aikana puuta poistetaan lähes 50 suojelualueelta, mikä tarjoaa työtä kymmenille yrittäjille.

Soiden ennallistaminen turvaa uhanalaistunutta suoluontoa. Samalla vähennetään ojitetuilta soilta alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa ja turvataan suoturpeeseen sitoutunutta hiilivarastoa.

Hankkeessa ennallistetaan myös yli 200 ha soita suojelualueiden ulkopuolella valtion talousmetsissä. Toimilla parannetaan valtion maiden monikäyttömahdollisuuksia, kun suolle syntyy mm. riistan elinympäristöjä ja marjamaita.

Uusia keinoja talousmetsien monimuotoisuuden ja vesiensuojelun turvaamiseen

Hydrologia-LIFE testaa menetelmää, jolla pystytään samanaikaisesti turvaamaan suon alapuolella olevien vesistöjen tilaa ja auttamaan kuivahtaneiden soiden kärsivää lajistoa.

Uudessa menetelmässä ohjataan vesi suojelualueen suolle, jota viereiset ojat kuivattavat. Vesien ohjaus voidaan tehdä kustannustehokkaasti esimerkiksi kunnostusojituksen yhteydessä, kun sopiva kohde on paikannettu ja asia on sovittu maanomistajan kanssa. Suomessa on satoja tuhansia hehtaareja näennäisesti ojittamattomia, mutta ympäröivien ojien vuoksi kuivahtaneita soita. Uutta menetelmää voidaankin tulevaisuudessa hyödyntää laajasti myös muualla kuin suojelualueiden reunoilla.

Hyvällä ojasuunnittelun ja ennallistamisen yhteistyöllä soiden elinympäristön tila kohenee ja samalla ojien kunnostuksen kustannukset pienenevät. Hydrologia-LIFEn hankekumppani Tapio Oy järjestää koulutuksia.

Lisätietoa Tapion sivustolla (tapio.fi)

Pienvedet kuntoon

Mies asettelee puunrunkoja puroon.
Puron virtausta ohjataan mutkittelemaan. Kuva: Pirkko-Liisa Luhta.

Hydrologia-LIFE-hanke kunnostaa yli 30 km puroja ja useita pieniä lampia. Tämä parantaa pienvesien luonnon tilaa, joka on heikentynyt vuosikymmenien aikana.

Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Hyötyä saavat sekä eläimet, kasvit että ihmiset. Muutama ämpärillinen soraa voi olla taimenen kutupaikka ja puroon asetettu puunrunko suojana ja ravintona pohjaeläimille. Kunnostamme puroja myös talkoilla, jotka tarjoavat mainion mahdollisuuden tehdä merkittävää luonnonhoitotyötä hyvässä seurassa.

Inventoinnit ja suunnitelmat takaavat laadukkaan työn

Hydrologia-LIFE kerää ennallistamisen pohjatiedoiksi valtavan määrän tietoa suojelualueiden lajistosta. Yli 150 maastotyöpäivää tuottavat tietoa mm. sammalten, putkilokasvien, lintujen, sienten, perhosten ja nilviäisten esiintymisestä kohteissa. Tietojen avulla pystytään kohdentamaan ennallistaminen alueille, missä toimenpiteet ovat eniten hyödyksi uhanalaiselle ja muuten arvokkaalle lajistolle. Inventoimme viidellä kohteella myös kulttuuriperintöarvoja.

Ennallistaminen perustuu tarkkaan, kohdekohtaiseen suunnitelmaan. Laadimme lähes 90 ennallistamissuunnitelmaa, joiden avulla varmistetaan toimenpiteiden sujuva ja kustannustehokas toteutus.

Maailmanlaajuisesti merkittävää seurantaa

Hydrologia-LIFE-hanke panostaa ennallistamisen vaikutusten seurantaan. Käymme jokaisella kohteella varmistamassa, että toimenpiteet ovat sujuneet suunnitellusti.

Soiden ennallistamiskohteilta keräämme vesinäytteitä ja seuraamme mittareilla automatisoidusti vedenpinnan tasoa lumettoman ajan. Selvitämme, kuinka ennallistaminen vaikuttaa kasvilajistoon, uhanalaisiin lepakoihin sekä purojen tilaan. Arvokkaiden lintujärvien kunnostuksen vaikutuksia seurataan myös monipuolisesti, mm. linnustoa, kalastoa ja kasvillisuutta tarkkailemalla.

Seurannoissa hyödynnetään aiemmassa Suoverkosto-LIFE-hankkeessa käynnistettyjä, arvostettuja pitkäaikaisseurantoja. Niiden avulla voidaan tarkastella ennallistamisen vaikutuksia maailmanlaajuisestikin merkittävässä mittakaavassa, joka yltää jopa 15 vuoteen ennallistamistoimien toteutuksesta. Kehitämme myös uusia kaukokartoitusmenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida ennallistamisen vaikutuksia aiempaa monipuolisemmin ja vähemmällä työllä.

Hanke arvioi myös monipuolisesti, kuinka ennallistaminen vaikuttaa paikallistalouteen tai esimerkiksi suojelualueiden virkistyskäyttömahdollisuuksiin.

Ennallistamisen vaikutusten seuranta on erittäin tärkeää, jotta pystytään kehittämään toimenpiteitä ja ottamaan paremmin huomioon esimerkiksi suojelualueiden virkistyskäyttäjät.

Dronet apuna soiden suojelussa

Kauko-ohjattava miehittämätön ilma-alus, tuttavallisemmin ”drone” auttaa kartoittamaan soiden ennallistamisen tuloksia. Metsähallituksen koordinoimassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa testataan, voisiko dronemenetelmistä olla tukimateriaaliksi tai korvaajaksi ns. normaalille saapastellen toteutettavalle seurannalle.

Soiden ennallistamisen vaikutusten arviointi edellyttää kattavia seurantoja, joilla selvitetään, onko ennallistaminen onnistunut teknisesti ja onko ennallistamiskehitys käynnistynyt halutulla tavalla. Onko esimerkiksi ojien täyttö onnistunut niin, että suoalue on silminnähden vettyneempi ja kosteampi kuin ennen ennallistamista. Tämä työ tehdään konkreettisesti ennallistamiskohteilla kävellen. Kun drone otetaan hoitoseurannan avuksi, suunnittelija suuntaa edelleen maastoon, mutta askeleita ja hikipisaroita otsalle kertyy vähemmän. Drone toimii oivana lentävänä apulaisena, jos vain sääolosuhteet ovat suotuisat. Lintuperspektiivistä suunnittelijalla on mahdollisuus nähdä elinympäristö laajemmin ja mahdollisen ennallistamisen vaikutukset maisematasolla. Vuosien kuluessa ennallistamisen jäljet maastoutuvat ja suo palautuu hiljalleen luonnontilaisen kaltaiseksi.

Hankkeena aikana droneilmakuvien avulla seurataan, miten ennallistaminen on vaikuttanut alueen hydrologiaan ja kasvillisuuteen 20 eri ennallistamiskohteella ympäri Suomen. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen ennallistamisen. Dronet toimivat suunnittelijoiden silmän jatkeena seurannassa, mutta mahdollisesti myös teknisenä apulaisena suunnittelussa. Hankkeen aikana ilmakuvista on esimerkiksi löytynyt aiemmin tuntematon mahdollinen lähde tai maastokäynnillä on todettu tarve ojalinjojen raivaukselle, mutta ilmakuvien perusteella ei. Kuvista voidaan myös nähdä, miten ennallistetun ojan ympäristö on lähtenyt toivotusti vettymään. Lämpimät ja tuulettomat säät ovat mainioita dronen lennättämiseen.

Viestimme ja koulutamme

Kuvakaappaus Kosteikko-pelistä.Hydrologia-LIFE tuottaa aineistoja, joiden avulla opettajat ja luontokeskusten hoitajat voivat kertoa uusilla ja innostavilla tavoilla kosteikkojen merkityksestä ja monipuolisista hyödyistä. Yksi esimerkki on Kosteikkopeli, joka otettiin käyttöön Liminganlahden luontokeskuksessa 2018 ja julkaistiin verkossa pelattavana alkuvuodesta 2021.

Tuotamme myös lyhyitä videoita ja kosteikkokortteja, joiden avulla kerrotaan, kuinka jokainen voi osaltaan parantaa soiden ja pienvesien tilaa.

Järjestämme monipuolista koulutusta mm. purojen ja lintujärvien kunnostajille. Lisätietoa Koulutukset ja seminaarit -sivulla.

Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus kouluttavat maanomistajia ja metsätaloustoimijoita uuden vesiensuojelutoimenpiteen käyttöön eri puolilla Suomea.

Uusia suojelualueita arvokkaille alueille

Hankkeessa perustetaan yksityinen suojelualue kahdelle arvokkaalle luontokohteelle. Ne sijaitsevat Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Suojelualueiden yhteispinta-ala on yli 150 hehtaaria. Niillä turvataan etenkin arvokasta suoluontoa.

Päivitetty viimeksi 17.3.2022