Sukeltaja kirjaa veden alla havaintoja paperille. Kuvassa näkyy myös narulla merkitty tutkimuslinja.
Sukeltaja kirjaa havaintoja pohjan rakenteesta ja kasvillisuudesta etukäteen määriteltyjä linjoja seuraamalla. Kuva: Metsähallitus / Jari Ilmonen.

Järvien ja jokien kätköissä on monimuotoista ja valtaosin meille vielä tuntematonta vedenalaista luontoa ja kulttuuriperintöä. Hankkeessa aloitetaan tuntemattoman kartoittaminen ja kehitellään sisävesille soveltuvia kartoitusmenetelmiä. Kartoituksissa kerätään tietoa muun muassa Konneveden, Puruveden ja Päijänteen vedenalaisien alueiden kulttuuriperinnöstä ja geologisista ominaisuuksista, vesikasvillisuusvyöhykkeistä, kalojen kutualueista ja pohjaeläimistä.

Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä voidaan toteuttaa laajemmilla alueilla jatkohankkeissa ja siten edistää lajistoltaan ja luontotyypeiltään arvokkaimpien alueiden suojelutyötä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Puroja, eli jokia pienempiä virtavesiä, arvellaan olevan maassamme yli 100 000 km. Valuma-alueen vaihtelevien maankäyttömuotojen vuoksi puroista enää murto-osa on luonnontilaisia. Purojen suuren määrän ja osittain hankalan tavoitettavuuden vuoksi niiden tila tunnetaan heikosti, vaikka niiden merkitys alapuolisille joille ja järville on hyvin merkittävä. Purojen lajistollinen monimuotoisuus on usein suuri, joten niiden suojelu- ja kunnostustarpeen arvioimiseksi tarvitaan lisää tietoa.

Puroja koskevan tietotarpeen täyttämiseksi hankkeessa kehitetään paikkatietopohjaista kartoitusmenetelmää pienten purojen tila-arviointia varten. Menetelmä pohjautuu pilottialueilta kerättyyn inventointiaineistoon esimerkiksi purojen rakenteesta, rantavyöhykkeestä sekä ekologisesta tilasta. Näitä inventointiaineistoja yhdistetään paikkatietoon ja testataan hankkeen kohdealueilla. Tavoitteena on saada työkalu valtakunnallisen vesienhoidon suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.

Ajankohtaista

  • Puruvedellä jatkuu laaja vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoitus (tiedote 21.6.2017).

Päivitetty viimeksi 5.6.2020