Jokihelmisimpukoita hiekkapohjalla erittäin kirkkaassa vedessä.
Jokihelmisimpukat vaativat lisääntyäkseen kirkkaita virtavesiä, joita ei juurikaan enää Etelä-Suomesta löydy. Hankkeessa tullaan kasvattamaan lajin varhaisvaiheita  kasvattamossa niiden kriittisimpien elinvaiheiden yli. Kuva on Pohjois-Suomen kirkkailta jokihelmisimpukkavesiltä. Kuva: Jari Ilmonen.

Tarinakartta Karjaanjoelta kertoo raakun kasvatuksesta

Tutustu raakun ja taimenen yhteiseen tarinaan (metsahallitus.maps.arcgis.com).

Etelä-Suomen jokien tiedossa olevissa jokihelmisimpukkapopulaatioissa elää pääosin vanhoja yksilöitä, jotka eivät enää kykene lisääntymään. Tämä erittäin uhanalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman poikkeuksellisia toimenpiteitä, vaikka se vielä pohjoisessa Suomessa sinnitteleekin.

Kartoitamme sukeltamalla jokihelmisimpukoiden tilaa ja levinneisyttä Mustionjoessa, Ähtävänjoella ja Kiskonjoella. Mustionjoen ja Ähtävänjoen populaatioista keräämme toukkia ja lähetämme niitä kasvatettavaksi norjalaiseen viljelylaitokseen, joka on erikoistunut jokihelmisimpukoiden kasvattamiseen. Toukkia kasvatetaan ensin lohikalojen kiduksilla ja sen jälkeen keinotekoisissa uomissa soran seassa lähes kahden vuoden ajan. Pienet simpukanalut siirretään takaisin omiin vesistöihinsä ensin kasvatuslaatikoissa, missä niitä voidaan vielä seurata parin vuoden ajan. Kun simpukat lopulta vapautetaan kohdevesistöihin, niiden läpimitta on noin 7-20 millimetriä.

Jokihelmisimpukoiden kasvattamista kokeillaan suomalaisilla populaatioilla ensimmäistä kertaa. Norjalaisen kasvatuslaitoksen lisäksi siirrämme pienen osan toukkia myös Keski-Suomeen, missä niiden kasvatusta pyritään kehittämään jatkoa varten.

Onnistuessaan jokihelmisimpukoiden kasvattaminen ja siirtoistutus on todennäköisesti ainut keino, joka voi pelastaa Etelä-Suomen jokihelmisimpukat sukupuutolta.  Nykyisin jokihelmisimpukoiden suurin uhkatekijä on valuma-alueilta tulevan kuormituksen aiheuttama elinympäristöjen tuhoutuminen sekä lajin toukkavaiheen tarvitseman isäntäkalan, lohen tai taimenen, puuttuminen vesistöstä. Näihin uhkatekijöihin pyrimme vaikuttamaan muilla toimenpiteillä, joista voit lukea lisää niihin liittyviltä sivuiltamme.

Päivitetty viimeksi 5.6.2020