Saimaannorppa
Ajankohtaista
Saimaannorpalla on hyvä pesimätalvi (tiedote 19.3.2021)
Norpille on kolattu 71 apukinosta. Runsaslumisena talvena norpille löytyy hyvin pesäpaikkoja luonnonlumikinoksistakin. Muuttuvissa ilmasto-oloissa on Saimaalle kuitenkin viety myös 10 keinopesää, joiden tutkimisesta ja kehittämisestä vastaa Itä-Suomen yliopisto. WWF julisti pesärauhan alkaneeksi. Lue koko tiedote (16.2.2021,luontoon.fi)
Norppakannan tila 2021
Saimaannorppakannan tarkkaa kokoa ei pystytty arvioimaan (5.11.2020)
Kuolleina havaituista norpista merkitään tieto luetteloon. Katso norppakanta ja kuolleet norpat vuonna 2021.
Ilmoita norppahavaintosi!
Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan? Katso ohjeet havaintojen ilmoittamiseen.
Näitkö norpan uimassa tai lepäilemässä? Ilmoita havaintosi lomakkeella ja autat lajin seurannassa (webropol.com).
Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se erittäin uhanalainen (EN). Kannan koko on nykyisin yli 420–430 yksilöä, joista lisääntymiskykyisiä on n. 225 eläintä. Viime vuosina on vuosittain syntynyt yli 80 poikasta.
Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista, muut alalajit ovat laatokannorppa (P. h. ladogensis), itämerennorppa (P. h. botnica), ohotanmerennorppa (P. h. ochotensis) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla noin 8 000 vuotta sitten. Tässä yhteydessä alkoi saimaannorpan taival järviympäristössä. Lajina se on sopeutunut hyvin Saimaalla elämiseen. Ainoastaan ihminen on uhannut sen eloa.
Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti. Tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta kannan koko on hitaasti kasvanut ja varsinkin poikasten eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet. Nykyisin saimaannorpan elinalue laajenee ja se on palautumassa aiemmin autioituneille Saimaan osille, kuten Puruvedelle ja Haapaselälle.
Suomi on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti sitoutunut saimaannorpan suojeluun. Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.
Säilymisen uhkina ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja hajanaisuus.
Norppatietoa tiiviisti: Saimaannorppa-esite (julkaisut.metsa.fi)
Saimaannorpan suojelu
Tehostunut suojelu tuottaa tulosta. Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on 420–430 yksilöä. Alimmillaan kanta oli 1980-luvun lopulla n. 200 norppaa. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat pesälaskennoissa ja pesäkinosten kolaamisessa vähälumisina talvina, jolloin ei luonnonkinoksia muodostu.
Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma, joka uusitaan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2017.
Norpan suojaksi tehdyt kalastusrajoitukset annetaan valtioneuvoston asetuksella viisivuotiskausiksi. Metsähallitus valvoo kalastusrajoitusalueita. Etelä-Savon ELY-keskus vastaa kalastusrajoitusten sopimisesta osakaskuntien kanssa.
Verkkokalastukielto on voimassa 15.4.–30.6. Sen tavoite on suojella norpan poikasia juuttumasta kalaverkkoihin.Kiellettyjä, norpalle vaarallisia katiskoja löytyi heinäkuun 2020 alkuun mennessä melkein kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna, tarkastetuista 1 205 katiskasta 165. Katiskan nielu ei saa olla 15 cm suurempi.
Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja ja keskeisimmillä alueilla on pesimäaikaista moottorikelkkailua rajoitettu.
Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava, talviaikainen Saimaan juoksutusstrategia, joka sisältyy Saimaan juoksutussääntöön.
Saimaannorpan suojelu perustuu laajaan tieteellisen tutkimukseen. Tutkimuksia tehdään yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja eläintautitutkimuksista vastaavan Ruokaviraston kanssa.
Lajin suojelua edistetään myös hankkeissa. Saimaannorppa-LIFE (2013–2018) oli Euroopan unionin osin rahoittama suurhanke, jossa otettiin käyttöön apukinosten kasaaminen alkutalven jäille vähälumisina talvina. Hankkeessa selvitettiin pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista. Myös norpparajoitusten valvontaa vesillä lisättiin. Hankekumppanit tarjosivat myös tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille.
Norppakannan tila 2020
Viime vuosien kuolleisuusarviot huomioon ottaen Metsähallituksen norppatutkijat arvioivat syksyllä 2020, että kannan koko on kasvanut 420–430 yksilöön. Talvikannalla tarkoitetaan kuluvan vuoden tammi-helmikuussa pesineiden norppien määrää ennen talvella 2020 syntyneitä kuutteja. Alueellisten kannan kokojen arviointi ei ollut leudon talven ja vaikeiden pesälaskentaolosuhteiden takia mahdollista, mutta aiempien vuosien kuolleisuus- ja syntyvyystietojen perusteella norppakannan oletetaan kasvaneen talvesta 2019 noin15–20 yksilöllä, ks. tiedote 5.11.2020.
| Vesialue | Poikaset todettu | Poikaset arvio | Emot | Arvio talvikannan koosta pesimäalueittain |
|---|---|---|---|---|
| Pyhäselkä–Jänisselkä | 1 | 1 | 1 | 4-5 |
| Orivesi | 1 | 4 | 4 | Ei voitu määrittää |
| Pyyvesi–Enonvesi | 0 | 3 | 4 | Ei voitu määrittää |
| Kolovesi | 1 | 1 | 1 | 8-16 |
| Joutenvesi | 3 | 5 | 6 | Ei voitu määrittää |
| Haukivesi | 10 | 15 | 23 | Ei voitu määrittää |
| Pihlajavesi | 14 | 34 | 38 | Ei voitu määrittää |
| Puruvesi | 2 | 2 | 2 | Ei voitu määrittää |
| Tolvanselkä–Katosselkä | 3 | 8 | 11 | Ei voitu määrittää |
| Luonteri | 1 | 2 | 3 | Ei voitu määrittää |
| Lietvesi | 2 | 3 | 5 | Ei voitu määrittää |
| Petraselkä–Yövesi | 5 | 8 | 12 | Ei voitu määrittää |
| Suur-Saimaa | 0 | 1 | 2 | Ei voitu määrittää |
| Yhteensä | 43 | 88 | 112 | Noin 420-430 |
Kuolleet saimaannorpat 2021 (7 kpl, päivitetty 12.4.2021)
Todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna saimaannorppien kuolleisuudesta havaittiin esimerkiksi jaksolla 2010–2020 noin 44 %.
Havaintojen kertymisessä esiintyy vuosittaista vaihtelua. Osa ensimmäisten elinviikkojen aikana kuolleista poikasista löytyy kevään pesälaskennassa. Suurin osa muista kuolleista tulee Metsähallitukselle tiedoksi yleisövihjeiden ja ilmoitusten kautta.
Pesään kuolleet kuutit (5 kpl, päivitetty 12.4.2021)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 21.3.2021 2783 | Petraselkä–Yövesi Mikkeli | Pesän vierestä löytyi muutaman viikon ikäinen uroskuutti, paino ilman päätä n. 6 kg. Pesän katto oli kaivettu auki ja kinoksen päällä oli kahden ketun jäljet. Kuutin ruho oli raahattu pois pesästä ja ruhosta oli syöty pää. |
| 1.4.2021 2784 | Haapavesi Savonlinna | Pesälaskennoissa löytynyt hyväkuntoisen oloinen uroskuutti. Paino noin 17 kg. |
| 5.4.2021 2785 | Liittokivenselkä Savitaipale | Pesälaskennoissa löytynyt päätön naaraskuutti. Paino n. 11 kg ilman päätä. Paikalta löytyi ilveksen ja ketun jälkiä. |
| 7.4.2021 2786 | Haukivesi Rantasalmi | Pesälaskennoissa löytynyt uroskuutti. Pää osittain syöty. Paino n. 12 kg. |
| 8.4.2021 2788 | Joutenvesi Enonkoski | Pesälaskennoissa löytynyt kuolleena syntynyt tai pian syntymänsä jälkeen kuollut naaraskuutti. Paino n. 6 kg. |
Muut kuolleet kuutit (0 kpl, päivitetty 1.1.2021)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
Kalanpyydyksiin kuolleet (1 kpl, päivitetty 8.3.2021)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 6.3.2021 2782 | Pihlajavesi Savonlinna | Verkkoon jäänyt nuori naaras, paino 22 kg. Verkon langan paksuus 0,17 mm, solmuväli 57 mm, korkeus 6 m. Verkko oli n. 15 metrin syvyydessä. |
Muut kuolleet (1 kpl, päivitetty 12.4.2021)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 8.4.2021 2787 | Pihlajavesi Savonlinna | Rantaan ajautunut mädäntynyt aikuinen urosnorppa. |
Lisätietoa
- Saimaannorppakannan tila ja kuolleet vuosina 2005-2020 (pdf, 573 kt)
- Uhanalainen saimaannorppa – esite (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaalle kalaan? Esitteessä tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. (julkaisut.metsa.fi)
- Kalastusrajoitukset Saimaalla (mmm.fi/saimaannorppa)
- Valtioneuvoston asetus 15.4.2016 kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi (mmm.fi)
- Saimaan juoksutussääntö (ymparisto.fi)
- Kalastusrajoitukset saimaannorppa-alueilla ovat voimassa 15.4.-30.6. Kartta (norppakartta.wwf.fi)
- Auvinen ym. 2020: Ohjeet sairaana tai vammautuneena löytyneen saimaannorpan hoitamiseksi (julkaisut.metsa.fi)
- Auttila ym. 2016: Uudet menetelmät tehostavat saimaannorpan suojelua ja kannanseurantaa muuttuvassa ilmastossa (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorppa-LIFE – Yhteisin voimin saimaannorpan apuna – Layman´s report (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorppatutkimus Itä-Suomen yliopistossa (uef.fi)
- Saimaannorpan suojelua tukevat
- Saimaan luontokeskus Riihisaari (luontoon.fi)
Ilmoita saimaannorppahavainnosta
Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kaikki kuolleet norpat tutkittaviksi ja kerätä tietoa vahingoittuneista norpista. Kuolleista selvitetään mm. ikä ja sukupuoli sekä otetaan kudosnäytteitä. Useimmiten selviää kuolinsyykin, mikä on erittäin tärkeä tieto suojelutyölle.
Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan, jäikö kalanpyydykseesi saimaannorppa?
- Varmista, että aallot eivät vie sitä mennessään.
- Ilmoita asiasta HETI puhelimitse paikallisille poliisille tai Metsähallituksen puhelinnumeroon 0206 39 5000.
- Ilmoita nimesi ja osoitteesi sekä mistä ja milloin löysit kuolleen norpan.
- Ilmoituspalkkiona saat norppa-aiheisen pyyhkeen ja halutessasi sinulle ilmoitetaan tutkimustuloksista.
Kalastuslain 62 §:n mukaisesti hylkeen jäämisestä pyydykseen on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Metsähallitus välittää ilmoituksesi Luonnonvarakeskukselle.
Jos havaitset saimaannorpan poikasen jäällä, toimi näin:
- Älä lähesty tai kosketa kuuttia. Molemminpuolinen tautivaara ja hylkäämisvaara. (Myös laki kieltää häiritsemisen.)
- Kerro havainnostasi Metsähallituksen norppakannan seurantaan: saimaannorppa(at)metsa.fi tai puh. 0206 39 5000.
- Voit kauempaa kiikarilla kuuttia häiritsemättä seurata tilannetta. Pidä vaikka havaintopäiväkirjaa – tietosi tulee auttamaan suojelua.
- Kerro lähinaapureille, jotta he eivät vahingossa häiritsisi kuuttia.
Jos norppa on rantavedessä tai rannalla, eikä lähietäisyydeltä (n. 5 m) väistä tai pakene ihmistä, on syytä olettaa sen olevan hoidon tarpeessa. Ilmoita myös silloin ylläolevaan numeroon.
Muut saimaannorppahavainnot voi ilmoittaa havaintolomakkeella (webropol.com).