Kiljuhanhi

Kiljuhanhi (Anser erythoporus) on äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) luokiteltu rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji. Kiljuhanhi on arka ja erityisesti pesimäalueella piilotteleva ja herkkä häirinnälle. Laji pesi ennen toista maailmansotaa Suomessa runsaana pohjoisen tunturialueella. Viimeinen varmistettu pesintä Suomessa on 1990-luvun puolivälissä. Pohjoismaiden viimeiset pesimäalueet ovat Norjan pohjoisosissa ja kannan koko on 30-35 paria. Kanta on kasvanut hieman viime vuosina. Kevätmuutolla Perämeren alueella on nähty viime vuosina hieman yli sata lintua. Vastaavia määriä on tavattu viimeksi 1960-luvun alussa.

Lintuja, kiljuhanhia, pellolla.
Kiljuhanhia muuttomatkalla Liminganlahden alueella. Kuva: Ville Suorsa.

Kiljuhanhen suojelu

Pohjoismaiden kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa, ja suurimmat uhat ovat muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla. Häirintä, metsästys ja kosteikkojen kuivattaminen ovat suurimpia uhkia. Suojelutilannetta on pyritty parantamaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Metsähallitus on ollut mukana kolmessa EU:n LIFE-hankkeessa vuosina 1997-2000, 2005-2009 ja 2011-2016. Näissä hankkeissa on selvitetty mahdollisia pesimäalueita, ennallistettu levähdys- ja talvehtimisalueita sekä tehty erilaista informaatiomateriaalia. Suomessa on laadittu kansallinen suojeluohjelma vuonna 2009 sekä etsitty mahdollisia pesimäalueita.

Vastuuhenkilö Metsähallituksessa Stefan Siivonen, stefan.siivonen(at)metsa.fi.

Lisätietoa