Hitupihtisammal

Muutaman millin mittainen sammalen verso lähikuvassa.
Hitupihtisammalen versoja. Kuva: Timo Kypärä.

Hitupihtisammal (Cephalozia macounii) on erittäin harvinainen maksasammallaji. Se elää järeillä, pitkään maassa maanneilla puunrungoilla aarniometsien kätköissä ja vaatii elinympäristöltään kosteaa pienilmastoa, jatkuvaa metsänpeittoa ja lahopuiden jatkumoa. Tunnettuja kasvupaikkoja on alle 15, ja ne sijaitsevat Kainuussa ja Hämeessä.

Hitupihtisammal kuuluu kaikkein korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan, äärimmäisen uhanalaisiin. Sen uhanalaisuus johtuu paitsi aarniometsien vähäisyydestä, myös heikosta lisääntymiskyvystä. Hitupihtisammal on kaksikotinen eli sillä on erikseen koiras- ja naarasyksilöt. Suomessa tavataan valtaosin naarasyksilöitä, mistä syystä lajin suvullinen lisääntyminen itiöiden avulla on erittäin harvinaista.

Monet maksasammallajit paikkaavat heikkoa itiötuotantoa kasvattamalla lehtiensä kärkiin itujyväsiä, muutamasta solusta koostuvia leviäimiä, jotka irrottuaan kulkeutuvat lyhyitä matkoja ja kasvavat uusiksi sammalyksilöiksi, mutta hitupihtisammaleella näitäkään ei esiinny. Koska hitupihtisammal kasvaa korkeintaan vajaan senttimetrin mittaiseksi, myös sen kasvullinen lisääntyminen on hidasta. Pienikokoisuutensa ja hitaan kasvunsa takia se ei pärjää kilpailussa kasvutilasta vaan peittyy suurempien sammalten alle kasvualustarungon lahotessa.

Pitkälle lahonnut maapuu, joka on sammalten peitossa.
Hitupihtisammalia maapuulla Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva: Timo Kypärä.

Hitupihtisammal ei menesty talousmetsissä. Lajin nykyiset kasvupaikat ovat tiukasti suojelluilla aarnialueilla ja luonnonpuistoissa tai kohteilla, jotka vielä melko äskettäin olivat osa laajempaa vanhan metsän kokonaisuutta. Lajin ahdinkoa yritetään helpottaa tuomalla nykyisten esiintymärunkojen viereen kasvualustaksi sopivia lahopuita. Lajia myös etsitään kohdennetusti sen levinneisyysalueen suojaisimmista, aarniomaisimmista metsistä.

Lajikartoituksia osana Helmi-ohjelmaa

Kesällä 2020 Mesähallituksen Luontopalvelut on etsinyt hitupihtisammalta Hiidenportin kansallispuistosta. Harvinaista lajia löytyi ilahduttavissa määrin. Kypärä palannee Sotkamoon jatkamaan lajikartoituksia vielä syksyllä.

Hiidenportin sammalkartoitukset ovat osa ympäristöministeriön mittavaa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kokonaisuudessa ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä,