Metsähallituksen Länsi-Lapin alueen luonnonvarasuunnitelma kaudelle 2006-2015 valmistui vuonna 2006. Suunnitelman välitarkastus toteutettiin vuonna 2010 yhteistyössä alueellisista sidosryhmistä koostuvan yhteistyöryhmän kanssa. Välitarkastuksen tuloksena päivitettiin Metsähallituksen toiminnan tavoitteet ja mitoitus vuosille 2010-2015. Länsi-Lapin alueella jatketaan vuonna 2006 valitulla virkistyskäyttöä ja matkailua painottavalla päälinjauksella. 

Välitarkastuksen yhteydessä tehdyt toiminnan linjaukset kaudelle 2010-2015:

• Vuonna 2006 valittua virkistyskäyttöä ja matkailua painottavaa toimintavaihtoehtoa jatketaan. Vaihtoehto yhdistää edelleen parhaalla mahdollisella tavalla työllisyyden, alue – ja paikallistalouden, puuntarjonnan sellu-, paperi- ja sahateollisuuden tarpeisiin, sekä metsäbioenergian saannin, matkailun ja virkistyskäytön edellytykset, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, porotalouden ja saamelaiskulttuurin ylläpidon.

• Virkistys- ja luontomatkailukäytön edellytyksiä ja internetmarkkinointia kehitetään erityisesti matkailun painopistealueilla. Matkailun painopistealueiden palveluvarustusta kehitetään asiakaslähtöisesti. Kestävyys ja ympäristönäkökohdat ovat keskeisiä kehittämisen lähtökohtia.

• Ekologista verkostoa kehitetään uudistamalla alue-ekologiset suunnitelmat uusimman tieteellisen tiedon ja karttuneiden inventointitietojen perusteella toimintajakson kuluessa. Lisäksi ekologinen verkosto täydentyy toimenpidesuunnittelun yhteydessä.

• Natura -yleissuunnitelman määrittelemille kiireisille kohteille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kaudella 2010-2015 hoito- ja käyttösuunnitelmia laaditaan Simojärven, Soppanan, Pomokairan, Kumputunturin, Loukisen latvasoiden, Tollovuoma-Silmäsvuoma-Mustaoja-Nunaravuoman, Kuortano-Sivinvuoma-Launijärven Natura-alueille sekä Puljun erämaahan. Hoito- ja käyttösuunnitelmia varten perustetaan yhteistyöryhmät, joihin kutsutaan edustajat eri sidosryhmistä mm. paliskunnista.

• Lajien ja luontotyyppien inventointi, hoito ja seuranta kohdennetaan luonnonsuojelullisesti kiireisimmille kohteille tai alueiden käytön kannalta tärkeimmille kohteille, pääosin METSO-toimintaohjelman 2008-2016 mukaisesti.

• Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) sovittu talousmetsien kulttuuriperintöinventointi aloitetaan Länsi-Lapissa kesällä 2010 ja Itä-Lapissa 2011.
• Metsätaloudessa painotetaan kasvatushakkuita ja taimikonhoitotöitä. Teiden rakentamiseen ja peruskorjauksiin satsataan entistä enemmän ympärivuotisen puuhuollon turvaamiseksi.
• Vesiensuojavyöhykkeiden, uhanalaisten lajien esiintymien ja metsonsoidinten vaikutusalueita huomioidaan aiempaa tarkemmin hakkuulaskelmissa. 
• Talousmetsien luonnonhoidolla lisätään luonnon monimuotoisuutta säästämällä luontokohteet ja säilyttämällä elinympäristöjä uhanalaisille lajeille soveltuvina. Metsänhoidollisia kulotuksia jatketaan vuosien 2006-2009 tasolla. Säästöpuuryhmien polttoja toteutetaan palojatkumoalueiden läheisyydessä.

• Porotalousyhteistyötä ohjaa Metsähallituksen ja paliskuntainyhdistyksen välinen sopimus.
  Poronhoidon edellytykset otetaan huomioon eri toimenpiteissä. Yhteistyö on tiivistä ja säännönmukaista paliskuntainyhdistyksen ja paliskuntien kanssa.

• Lisääntyvään bioenergian tarpeeseen vastataan kehittämällä metsäbioenergian korjuuta ja tuotantoa.

• Lisääntyvään uusiutuvan energian tarpeeseen vastataan muun muassa kartoittamalla ja kehittämällä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita.

• Maa-ainesvaroja myydään ja otto-oikeuksia vuokrataan soveltuvilta kohteilta ympäristöarvot korostetusti huomioiden.

• Riistan elinympäristöt otetaan huomioon metsien käsittelyssä ja riistaelinympäristöjen aktiivista hoitoa jatketaan. Myyntiin asetettavista erilaisten metsästyslupien määristä neuvotellaan vuosittain riistanhoitoyhdistysten kanssa.
• Kalavesien hoidossa hyödynnetään luontaisia kalakantoja. Istutukset suunnataan sellaisiin vesiin, joissa kalastuspaine sitä edellyttää. Ammattikalastuksen edellytykset turvataan. 
• Maata myydään pääasiassa kaavoitetuilta alueilta. Kaavoitusta jatketaan matkailukeskuspainotteisesti. Muu maan myyntitoiminta keskitetään tulosalueiden yhteisesti vuonna 2009 kartoittamiin kohteisiin.

• Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon tutkimuksen, opetuksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen maankäytön tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa toiminta perustuu yhteistyösopimuksiin.
• Metsätalous mitoitetaan toimintaohjelman periaatteita noudattaen siten, että maankäyttöpäätökset sekä muut rajoitteet otetaan täysimääräisesti huomioon hakkuumahdollisuuksien mitoituksessa.
• Kasvava toiminta valtion metsissä tarjoaa lisääntyviä työ- ja toimeentulomahdollisuuksia  yrittäjille ja työntekijöille.
• Vuorovaikutusta jatketaan tiiviinä paikallisten tahojen kanssa.

 

Toimintaohjelman pääkohtia: 

• METSO-ohjelman mukaisia suojelumetsiä perustetaan 870 ha
• Metsä-Lapin neuvottelujen tuloksena siirretään metsätaloustoiminnan ulkopuolelle 8028 ha metsämaata ja rajoitetun toiminnan piiriin 455 ha
• Lajien ja luontiotyyppien inventointi, hoito ja seuranta kohdennetaan kiireisimmille kohteille
• Soiden ennallistaminen kohdentuu Lounais-Lapin METSO-alueille  
• Yhteistyömenettelyjä paliskuntien ja muiden metsien käyttäjien kanssa kehitetään edelleen
• Erilaisille kasvupaikoille soveltuvat monipuoliset metsänhoito- ja hakkuutavat ylläpitävät monipuolista metsän kuvaa
• Puun tarjontaa metsä- ja puuteollisuudelle lisätään keskimäärin 1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa kysynnän mukaan
• Puupohjaisen buioenergia tarjontaa lisätään kysynnän mukaan
• Metsien hiilensidonta ja -varastot kasvavat kasvavien puumäärien myötä 

 

Luonnonvarasuunnitelmassa vuonna 2006 määritettiin kahdeksan matkailun painopistealuetta, jotka muodostuvat pääasiassa olemassa olevien suojelualueiden ja muiden erikoismetsien kokonaisuudesta. Painopistealueita Länsi-Lapissa ovat Ylläs-Pallas-Levi, Napapiirin retkeilyalue, Korouoma-Simojärvi ja Pello-Ylitornion järvialue (Miekojärvi-Vietonen), Perämeri, Syöte-Riisitunturi sekä Simojoen ja Tornio-Muonionjoen varret. Matkailun painopistealueita kehitetään yhtenäistämällä painopistealueiden rajaukset suojelualueilla hoito- ja käyttösuunnitelmissa oleviin rajauksiin.

Länsi-Lapin alueen maa-ala on 1,73 miljoonaa hehtaaria.  Siitä monikäyttömetsätalouden piirissä on 43 %, rajoitetun metsätaloustoiminnan piirissä 6 % ja metsätaloustoiminnan ulkopuolella 51 %. Tuottavaa metsämaata Länsi-Lapin alueella on 1 064 000 ha, josta monikäyttömetsätalouden piirissä on 70 %,  rajoitetussa käytössä 9 % ja  metsätaloustoiminnan ulkopuolella 21 %.