Täktominlahtea hoidetaan

Kokeellinen matalan lahden kunnostushanke tehdään Hangon Täktominlahdella osana Rannikko-LIFE-hanketta. Työ alkoi syksyllä 2020.

Lue lisää posterista (pdf).

Tiedote töiden aloittamisesta (17.9.2020)

Merenlahtia kunnostetaan ensi kertaa

Hankoniemen Täktominlahti on laaja lahti, jonka hiekkapohjaista rantaniittyä on hoidettu jo pitkään. Lahdella viihtyvätkin monet kahlaajalajit kuten viklot, kurpat ja sirrit sekä esimerkiksi kasvittomilla laikuilla vilistävä kyrmymerimyyriäinen (Bledius spectabilis).

Itse lahti on kuitenkin edelleen rehevöitynyt. Hiekkapohjaa peittää samea vesi ja ruovikon ja vesikasvillisuuden massa. Rehevöityminen on matalassa lahdessa itseään ruokkiva kehä: kasautuva kasvillisuus estää veden virtauksen ja ravinteet jäävät rehevöittämään lahtea lisää.

Kunnostamista tehdään Rannikko-LIFE-hankkeessa vesikasvillisuutta poistamalla. Massoja niitetään alueelta neljänä vuotena peräkkäin, ja tämän toivotaan kirkastavan veden ja palauttavan puhdistavan virtauksen. Täktominlahti on hyvä pilotointikohde, koska siihen laskevien ojien ravinnekuormaa on jo rajoitettu kosteikolla ja merenrantaniityn laidunnuksella.

Simpukoita joen hiekkapohjalla.
Jokihelmisimpukat eli raakut elävät Virossa enää yhdessä joessa. Kuva: Kaido Haagen.

Virossa työtä veden alla jokihelmisimpukan auttamiseksi

Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on Virossa vaarassa hävitä. Ennen yleisenä tavattu laji elää enää yhdessä joessa, jossa sen kanta on pieni ja vähenemässä.

Raakut elävät vanhoiksi, jopa 120-vuotiaiksi, mutta niiden lisääntyminen ei jostain syystä onnistu. Populaatio on siis vaarassa hävitä raakkuvanhusten kuollessa.

Rannikko-LIFE kunnostaa raakun kotijokea ja sen yläpuolisia puroja. Raakun poikasia kasvatetaan toukkavaiheesta suuremmiksi tankeissa, jonka jälkeen poikaset palautetaan kunnostettuun jokeen.

Päivitetty viimeksi 5.5.2021