Julkaistu 6.4.2020

Uhanalaisen naalin pelastamiseksi lisää projektirahaa

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen äärimmäisen uhanalaisen naalin suojeluprojekti sai jatkorahoituksen Euroopan aluekehitysrahastolta. Pohjoisen naalien auttamista pystytään jatkamaan lisäruokinnalla sekä metsästämällä naalin kilpailijalajia, kettua. Lisäksi Norjassa tehdään myös naalin siirtoistutuksia.

Felles Fjellrev Nord II on suoraa jatkoa viime vuoden lopussa päättyneelle suojeluprojektille, ja tehtävät toimet ovat osin samoja kuin aiemmin hyviksi todetut. Niiden lisäksi ruotsalaisia naaleja varustetaan eläintä häiritsemättömillä satelliittilähettimillä, joilla saadaan olennaista tietoa naalien liikkumisesta suojelutyön taustaksi.

Eläimet eivät tunne valtakunnanrajoja, joten hankkeessa halutaan myös luoda entistä paremmat yhteydet Kuolan niemimaalle, ja saada alueen suojeluviranomaiset ja tutkijat mukaan hyvin sujuvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön naalin suojelemiseksi.

Projektia vetää Norrbottenin lääninhallitus ja Ruotsista on mukana myös Tukholman yliopisto. Suomesta kumppanina on Metsähallituksen Luontopalvelut, Norjasta tutkimuslaitos NINA ja Tromssan yliopisto. Päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Pohjoinen -ohjelma.

WWF perusti naalityöryhmän Suomeen

Suomessa naalin pesintää ei ole todettu yli 20 vuoteen. Pesinnän todennäköisyys on kuitenkin kasvanut, sillä naalikannat ovat kasvaneet Ruotsissa ja Norjassa. Koska naali voi tehdä paluun Suomeen lähivuosina, WWF perusti alkuvuodesta työryhmän koordinoimaan lajin suojelu- ja tutkimustyötä. Työryhmän puheenjohtaja on metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, ja ryhmässä on Metsähallituksen ja WWF:n lisäksi mukana naalin seurantaa ja suojelutoimia käytännössä tekeviä henkilöitä.

– Naalin suojelu ja tutkimus edellyttävät tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, ja tässä Metsähallituksen Luontopalveluilla ja WWF:n perustamalla työryhmällä on keskeinen rooli, Heikki Henttonen sanoo.

Työryhmän ensimmäinen tavoite on lisätä naalin ruokinta-automaatteja ja riistakameroita Suomen Lapissa. Tunturialueille aiemmin asennetuista kameroista on saatu kullanarvoista tietoa Suomen naalitilanteesta.
Pohjolan naalikanta on saatu rohkaisevasti kasvuun 2000-luvulla. Koko Skandinaviassa naaleja on noin 350, ja viime kesänä havaittiin jopa 98 naalin pentuetta. Ilmaston lämpeneminen ja tunturipaljakan supistuminen ovat kuitenkin suuria uhkia kannan selviämiselle.

Lisätietoa
Metsähallitus, Luontopalvelut, ylitarkastaja Tuomo Ollila, puh. 0400 241448
WWF, ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, puh. 0400 168939