Pääjohtaja Kangas Lieksan Vaskiviikolla: Itä-Suomen valtion maat tuottavassa ja tasapainoisessa monikäytössä
julkaistu 24.7.2010 klo16.00
Pielisen seutu on Metsähallitukselle tärkeä niin metsätalouden, retkeilyn kuin luonnonsuojelunkin suhteen. Metsätalouden, suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen ja osallistava suunnittelu ovat onnistuneet alueella kiitettävästi. ”Sujuva yhteistoiminta alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa täällä Itä-Suomessa parantaa osaltaan metsän monikäytön edellytyksiä", totesi Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas puheessaan Lieksan Vaskiviikolla. Kangas toimi Vaskiyhdistetyn suojelijana ja oli jakamassa kilpailun palkintoja.
Pääjohtaja Kangas vertaili puheessaan Metsähallituksen ja yhdistetyn yhteisiä piirteitä.
”Kummankin menestyksessä eri lajien, tavoitteiden ja ominaisuuksien yhteensovittaminen sekä kokonaishallinta ovat avainasioita. Päämääränä on parantaa tuloksia samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä lajissa. Aina yhteensovittaminen ei ole helppoa mutta olemme onnistuneet esimerkiksi Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelmassa todella hyvin, ehkä yhtä hyvin kuin Suomen yhdistetyn miehet hiihto- ja mäkihyppytaitojen tasapainottamisessa arvokisamitaleja saavuttaessaan”. Kangas itsekin oli nuorempana yhdistetyn harrastaja kansallisella tasolla.
Metsähallitus tuottaa monipuolisia hyötyjä talousmetsien ja suojelualueiden yhteishallinnan kautta. Pääpaino virkistyskäytön palveluissa ja rakenteissa kohdistuu kansallispuistoihin ja Pohjois-Karjalassa erityisesti Ruunaan retkeilyalueelle. Koli ja Ruunaa sijoittuvatkin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmuuslistan kärkeen. Myös talousmetsät tarjoavat mahdollisuuksia mm. metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen samoin kuin moniin sellaisiin matkailun aktiviteetteihin, joita ei voi kansallispuistoihin viedä. Metsätalouden tarpeisiin tehty tiestö parantaa osaltaan harrastusmahdollisuuksia ja esimerkiksi matkailuelinkeinon edellytyksiä.
Metsähallituksen rooli on merkittävä Pohjois-Karjalassa, mistä löytyvät eteläisen Suomen laajimmat yhtenäiset valtion maa-alueet. Metsähallitus hallinnoi maa- ja vesialueita Pohjois-Karjalassa yhteensä noin 600 000 hehtaaria. Kokonaismaapinta-ala on noin 540 000 hehtaaria, josta metsätalouskäytössä on noin 70 prosenttia ja suojelualueina noin viidennes.
Uusia suojelukohteita perustetaan tuoreimman luonnonvarasuunnitelman viitoittamana Itä-Suomeen noin 6 000 hehtaaria, josta METSO II-ohjelmaa toteuttaa noin 4 000 hehtaaria. Näillä toimenpiteillä ekologinen verkosto täydentyy noin 3 150 hehtaarilla. Metsien rakenne, lisääntynyt puustopääoma ja kasvu mahdollistavat hakkuiden lisäämisen m lisäämisen muista tavoitteista tinkimättä. Talousmetsien hankinta jatkuu Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman kaudella (2008–2017) investointikehyksen sallimissa puitteissa.