Saimaannorpilla oli onnistunut pesintävuosi
– Hyvä poikastulos on monen tekijän summa
Julkaistu 6.5. 2010
Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa todettiin 57 poikasta. Luku vastaa syntyvyyden keskiarvoa, mutta on huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pesälaskentojen tulokset julkistettiin tänään Savonlinnassa ympäristöministeri Paula Lehtomäen vierailun yhteydessä.
Laskennassa todettiin 57 poikasta, mikä vastaa viimeisen kymmenen vuoden aineiston pohjalta odotettua syntyvyyden keskiarvoa. Todetuista poikasista kolme löytyi kuolleina, mikä vastaa normaalikuolleisuutta ja kertoo hyvistä pesintäolosuhteista. Todetuista kuuteista viisi syntyi sovittujen verkkokalastusrajoitusten ulkopuolella (* ks. lisäys 10.5. 2010). Viime vuonna poikasia syntyi vain 44, joista kuusi kuolleina.
Norppakanta keskittyy syntyvyyden perusteella edelleen Savonlinnan eteläpuoliselle Pihlajavedelle, missä todettiin yli kolmasosa koko Saimaan syntyneistä poikasista (24 kuuttia). Pihlajaveden eteläpuolisella Saimaallakin syntyneiden poikasten määrä oli hyvä. Puumalan eteläpuolisissa laskennoissa, jotka WWF suoritti, löytyi kahdeksan kuuttia. Määrä on erittäin hyvä. Sen sijaan pohjoinen Saimaa uhkaa autioitua norpista: syntyvyys Enonkosken–Savonrannan pohjoispuolisella Saimaalla on ollut koko kuluneen vuosikymmenen todella alhainen, sen jälkeen kun norppakanta romahti aiemmin metsästyksen ja kalanpyydyskuolleisuuden takia.
Norpan pesintä onnistui useasta syystä: Lunta oli riittävästi ja niin pitkään, että vastasyntyneet kuutit saivat kasvaa lumipesän suojassa. Kuutit emoineen saivat myös nauttia pesärauhasta, koska paksun lumen alle jäälle noussut vesi vaikeutti ihmisten liikkumista jäillä. Saimaan vesi ei laskenut talvella liikaa eikä särkenyt pesiä.
Kalaverkot naulaan – kuutit teini-ikään
Viime vuoden alhaisen syntyvyyden jälkeen olisi erittäin tärkeää, että tänä vuonna syntyneet kuutit selviäisivät hengissä elämänsä vaarallisimmista viikoista, jotka ovat menossa: emät ovat vieroittaneet kuutit, jotka laajentavat elinpiiriään.
– Vapaaehtoinen norpansuojelutahto Saimaalla on ollut upeaa, mistä solmittujen verkkokalastusrajoitusten määrä on hieno esimerkki. Toivomme, että vapaaehtoinen suojeluhalu voimistuu nyt niin, että ihmiset välttävät keväistä verkkokalastusta myös alueilla, joilla ei ole Metsähallituksen kanssa sovittua kalastusrajoitusta. Metsähallitus jatkaa myös neuvotteluja osakaskuntien kanssa, että rauhoitusalueen aukot saataisiin verkkokalastusrajoitusten piiriin, kertoi Metsähallituksen luontopalvelujen kehitysjohtaja Matti Määttä ympäristöministeri Paula Lehtomäelle tänään Savonlinnassa.
Verkkokalastukselta on nyt rauhoitettu 1581 neliökilometriä. Luku pitää sisällään osakaskuntien sopimusrauhoitukset sekä Metsähallituksen hallinnassa olevat vesialueet.
Onnistunut ja kattava laskenta hankalissa oloissa
Saimaannorpan pesälaskennat toteutettiin tänä vuonna 31. kerran. Laskentaa on tehty hiihtäen, moottorikelkoilla ja kelirikkoaluksilla. Nokian WWF:lle lahjoittaman ilmatyynyaluksen merkitys oli erittäin suuri: kun jäät sulivat nopeasti, sillä tehtiin laskentoja kahdessa vuorossa.
Laskentaan osallistui yli sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia. Tärkeitä kumppaneita olivat Itä-Suomen yliopisto suurella laskentapanoksellaan Haukivedellä, WWF, joka hoiti laskennat Puumalan eteläpuolella sekä RKTL, jonka kanssa tehtiin lentolaskentoja ja pesäpaikkatarkistuksia. Metsähallitus kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä pesälaskennoissa.
Alueellinen saimaannorpan poikasjako 2010 (ks. myös kartta liitteenä):
Koko Saimaa: yhteensä 57 kpl (joista 3 todettu kuolleeksi)
Alueet:
Orivesi 0
Enonvesi 1
Kolovesi 2 (joista 1 kuollut)
Joutenvesi 6 (joista 1 kuollut)
Haukivesi 10
Pihlajavesi 24 (joista 1 kuollut)
Tolvan-Katosselkä 6
Lietvesi 2
Etelä-Saimaa 6
* Lisäys 10.5.2010: Tiedotteessa sanotaan viiden kuutin syntyneen vapaaehtoisten kalastusrajoitusten ulkopuolella. Rauhoitusaluesopimuksia on tiedotteen kirjoittamisen jälkeen solmittu lisää, ja 10.5. rauhoitusalueiden ulkopuolella on enää kolme tänä vuonna löytynyttä kuutin syntymäpesää.
Lisätietoja:
Metsähallitus: suojelubiologi, fil.tri Tero Sipilä, puh. 0205 64 5912; suojelubiologi Tuomo Kokkonen, puh. 0205 64 5910
Etelä-Saimaan pesälaskennat: WWF, Ismo Marttinen, puh. 050 434 9591.