Metsähallitus polttaa metsää ehommaksi
– ennallistamispoltot lisäävät luonnon monimuotoisuutta
Julkaistu 14.5. 2010
Metsähallitus ennallistaa kansallispuistojen ja suojelualueiden metsiä polttamalla tänä keväänä ja kesänä. Polttokohteita on yhteensä noin 140 hehtaarilla, joista 110 hehtaaria toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden METSO-toimintaohjelmassa. Ennallistamispoltot tehdään useimmiten touko- ja kesäkuussa, sillä maaston on polttohetkellä oltava riittävän kuivaa.
Tulta käytetään nykyisin yhä useammin apuna metsien ennallistamisessa, sillä ennallistamispoltot ovat tärkeä tekijä lajien esiintymisen turvaamisessa. Suojelualueiden metsät ovat usein olleet aiemmin metsätalouskäytössä, minkä seurauksena metsissä on eri-ikäisiä tai lahoja puita vähän.
Metsäpalot ovat muokanneet suomalaista metsämaisemaa läpi historian. Polttamisen avulla pyritään nopeuttamaan alueen palautumista luonnontilan kaltaiseksi. Palon jäljiltä metsän luontainen kierto käynnistyy alusta uudelleen, lisäksi lehtipuut saavat runsaasti kasvutilaa metsäpalon jälkeen.
Poltot hyödyttävät uhanalaisia lajeja
Poltot tuottavat uhanalaisille lajeille sopivia elinympäristöjä nopeasti. Palanut ja hiiltynyt puu on välttämätöntä lahopuusta ja palaneesta puuaineksesta riippuvaiselle lajistolle. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kovakuoriaiset ja käävät hyötyvät ennallistamispoltoista merkittävästi. Metsäpalot houkuttelevatkin kovakuoriaisia välittömästi palon sytyttyä.
Polttokohteiksi valitaan yleensä viljavuudeltaan keskinkertaisia tai karuja metsiä, sillä rehevimmät metsät ovat usein liian kosteita poltettaviksi. Metsän poltoissa osa puustosta hiiltyy, osa kuolee heti ja osa vasta vuosien kuluessa. Tämän seurauksena alueelle syntyy pitkään uutta, eri lahoamisvaiheessa olevaa puuta. Myös puulajisto yleensä monipuolistuu polton seurauksena. Puusto on eri-ikäistä, sillä osa alkuperäisestä puustosta jää henkiin.
Metsien ennallistamispoltot valmistellaan huolellisesti. Osa puustosta kaadetaan palokuormaksi poltettavalle alueelle. Ennallistettavan alueen ympärille tehdään yleensä palokuja poistamalla puustoa ja paljastamalla kivennäismaata. Metsän poltto edellyttää runsaasti ihmisiä jälkisammutus- ja vartiointitehtäviin.
Touko-heinäkuun aikana polttoja tehdään mm. Nuuksion, Helvetinjärven, Kauhanevan–Pohjankankaan ja Pyhä-Häkin kansallispuistoissa sekä Teijon retkeilualueella.
Lisätietoja:
Metsähallitus, luontopalvelut, erikoissuunnittelija Jussi Päivinen, puh. 040 866 9346