Sinipyrstöjen ennätysvuosi Suomessa kiinnostaa ulkomaisia matkailijoita
– linnut nyt 8000 kilometrin muuttomatkalla Kaakkois-Aasian
Julkaistu 16.10.2009
Tänä vuonna Metsähallituksen luontopalvelujen luontoselvityksissä ja Luonnontieteellisen keskusmuseon vetämän lintuatlashankkeen kartoituksissa löydettiin Suomesta 380 sinipyrstön reviiriä. Edellinen reviiriennätys on parin vuoden takaa ja se oli vajaa sata.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on yleensä tavattu 10–50 reviiriä vuodessa. Vielä vuosikymmen sitten Suomen viralliseksi kannaksi arvioitiin 0–5 paria.
– Nykyisin kannanarvio on ollut 50–500 paria, mutta tämänvuotinen sininen ilotulitus pistää luvut ainakin kuluvan vuoden osalta uusiksi, iloitsee Metsähallituksen suojelubiologi Ari Rajasärkkä. Laji tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 60 vuotta sitten. Alkuvuosikymmeninä oli myös vuosia, jolloin lajia ei tavattu lainkaan, hän kertoo.
Sinipyrstö kiinnostaa ulkomaisia lintumatkailijoita
Vanha sinipyrstökoiras on yläpuoleltaan korean sininen ja sen kylkiä koristavat kirkkaan oranssinpunaiset laikut. Naaraat ja nuoret linnut ovat väritykseltään vaatimattoman ruskeita. Lajin säännöllinen pesimäalue ulottuu Tyynen valtameren rannoilta Venäjän pohjoisosien kautta itäisimpään Suomeen. Lisäksi Virossa ja Pohjois-Ruotsissa on sinipyrstön kerran todettu pesineen.
Sinipyrstö kiinnostaa ulkomaisia lintubongareita, koska sen löytäminen ja havainnointi on Suomessa helpompaa kuin sen päälevinneisyysalueella Venäjällä. Jari Peltomäki lintumatkoja järjestävästä Finnature Oy:tä toteaa, että sinipyrstö on pöllöjen ohella tärkein ulkomaisten lintumatkailijoiden kiinnostuksen kohde Suomessa.
Sinipyrstö viihtyy vanhoissa metsissä
Sinipyrstö valitsee elinpaikakseen luonnontilaisen vanhan havumetsän, useimmiten kuusikkoisen vaaran rinteen, jossa on runsaasti kuollutta ja lahoavaa puustoa. Suomessa kesäiset, reviirillään olevat linnut löydetään useimmiten Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin ulottuvalta alueelta. Lähes kaikki löydetyt reviirit sijaitsivat ennätyskesänäkin luonnontilaisissa metsissä, joita nykyään ei juuri suojelualueiden ulkopuolelta löydy. Parhaimmillaan esimerkiksi Puolangan suojelluissa vaarametsissä sinipyrstö vaikutti viime kesänä olevan lähes runsaslukuisin lintulaji!
Muutamat linnut harhautuvat syksyiseen Länsi-Eurooppaan
Sinipyrstö muuttaa syys-lokakuussa pesimisalueiltaan kauas Kaakkois-Aasiaan talvehtimaan. Meiltä linnut katoavat lokakuun puoliväliin mennessä. Suomesta niiden syysmuutto suuntautuu itään. Tämän vuoksi syksyinen sinipyrstö on meillä ja Euroopan länsiosissa harvinaisuus. Kuluvan syksyn aikana Suomessa on havaittu 7 selvästi muuttomatkallaan ollutta sinipyrstöä. Länteen ja lounaaseen harhautuvia sinipyrstöjä tavataan vielä loppusyksylläkin muualla Euroopassa. Vuosi 2008 on ollut niiden määrän suhteen kaikkien aikojen vilkkain syksy. Tuolloin eri puolilla Eurooppaa löydettiin noin 40 sinipyrstöä. Loppuvuosi tulee näyttämään, poikiiko suomalainen ennätyskesä myös entistä runsaamman sinipyrstösyksyn Euroopassa.
Lisätietoja:
Sinipyrstö: suojelubiologi Ari Rajasärkkä, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, puh. 0400-867829, sähköposti: ari.rajasarkka(at)metsa.fi
Lintuatlas: atlaskoordinaattori Ville Vepsäläinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, puh. 09-19128769, sähköposti: ville.vepsalainen(at)helsinki.fi
- Lintuatlaksen yhdistelmäkartta vuosilta 2006–2009: Musta pallo = varmistettu pesintä, iso ympyrä = todennäköinen pesintä, pieni ympyrä = mahdollinen pesintä. Havainnot on merkitty 10 km x 10 km kokoisiin ruutuihin. Yhdestä ruudusta voi olla useampia havaintoja. Kartan julkaisun yhteydessä on mainittava lähde: Luonnontieteellisen keskusmuseon vetämä Suomen 3. lintuatlas -projekti 2006–2010. Hanke on keskeneräinen ja havainnot ovat vielä lopullisesti tarkistamattomia.