Miksi hylkeidensuojelualueita tarvitaan
Itämeren hyljekannat vähenivät romahdusmaisesti viime vuosisadalla, alimmillaan kanta oli vain muutama tuhat yksilöä. Väheneminen johtui 1960-luvulle asti liikapyynnistä ja sen jälkeen ympäristömyrkyt vaikuttivat haitallisesti hylkeiden lisääntymiseen. Viime vuosisadan loppuvuosina harmaahyljekanta alkoi hitaasti elpyä. Nyt niitä on Itämeressä noin 10 000.
Harmaahylkeet kerääntyvät avovesikaudella ulkomeren äärellä sijaitseville luodoille. Luodoilla on tärkeä merkitys vakituisina lepäilypaikkoina hylkeiden karvanvaihdon aikana touko-kesäkuussa, kovien tuulijaksojen jälkeen kesällä ja sääoloista riippuen myös syksyllä. Sosiaalisina eläiminä hylkeet makailevat mielellään luodoilla hyvin tiheinäkin laumoina. Jäättöminä tai vähäjäisinä talvina lounaissaariston hyljeluodot ovat myös poikimisalueita. Hylkeet liikkuvat pitkin rannikkoa hyljeluodolta toiselle pitkiäkin, jopa sadan kilometrin päivämatkoja. Suojelualueiden ytimenä ovat luodot, joita ympäröivät riittävän suuret vesialueet. Suojelulla taataan, että hylkeet voivat oleskella luodoilla häiriöttä.
Harmaahylje on uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji. Myös EU:n lainsäädäntö edellyttää suojelualueiden perustamista harmaahylkeille.