Pahtakeltto
Crepis tectorum ssp. nigrescens
- Äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji.
- Pahtakeltto kasvaa rapautuvilla, sopivan paahteisilla kallioseinämillä.
- Vuoden 2009 alussa laji tunnettiin vain 4 paikalta, jotka kaikki sijaitsevat Metsähallituksen alueilla.
- Lajia uhkaavat kasvupaikkojen umpeutuminen ja satunnaiset ympäristön epäedulliset vaihtelut.
Suojelutoimet
- Esiintymät sijaitsevat Oulangan kansallispuistossa ja Kevon luonnonpuistossa Natura 2000 -verkoston alueella.
- Esiintymiä on seurattu systemaattisesti vuodesta 1996 lähtien.
- Kevolla räystäspääskyjen ulosteiden aiheuttamaa kasvupaikan rehevöitymistä ja heinittymistä on pyritty vähentämään poistamalla heiniä käsin.
Tulos
- Oulangalla lajin tilanne vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen, mutta selvää häviämisuhkaa ei ole.
- Kevolla taantuminen vaikuttaa pysähtyneen mahdollisesti hoitotoimien ansiosta. Esiintymä on edelleen hyvin pieni ja altis satunnaisille tekijöille.
- Vuoden 2006 lopussa lajin suojelutason arvioitiin olevan boreaalisella alueella suotuisa ja alpiinisella alueella epäsuotuisa huono.
Jatkotoimet
- Kevon esiintymän hoitoa ja sen vaikutusten seurantaa tulee jatkaa. Siirtoistutuksen edellytykset ja mahdollisuudet tulee selvittää.
- Lajia tulee kartoittaa sille sopiviksi arvioiduilta paikoilta Kevolla ja Oulangalla.
- Pahtakelton taksonominen asema ja suhde ketokelttoon (Crepis tectorum ssp. tectorum) tulee selvittää.
Levinneisyyskartta
Lisätietoja