Hae

Tunturihaukka

Falco rusticolus

• Erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.
• Pesimisaluetta ovat tunturialueiden paljakat ja niiden läheiset metsät. Valtaosa linnuista pesii kalliopahdoille vanhoihin korpin pesiin. Tunturihaukka on käyttänyt myös piekanan ja kotkan pesiä. Alueilla, missä sopivia pesäkallioita on vähän, tunturihaukka voi pesiä myös puissa olevissa suurissa risupesissä. Näistäkin valtaosan on rakentanut korppi.
• Yli 90% asutuista pesistä on kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Utsjoki, Inari) alueella. Lähes kaikki tunnetut pesät ovat Metsähallituksen alueilla.
• Pesivä kanta arvioidaan 30-40 pariksi. Pesintöjen vuotuiset vaihtelut ovat hyvin suuria. Pesinnän aloittamista ja pesintätulosta säätelee Suomessa ennen kaikkea riekkokannan suuruus.
• Kovin merkittäviä uhkatekijöitä ei tällä hetkellä ole tiedossa. Paikallisesti lajia voivat uhata ihmisen aiheuttamat häiriöt. Usein jo helmikuun lopussa pesintäänsä aloitteleva tunturihaukka on herkkä häirinnälle. Huhtikuussa haudonnan aikana usein tahaton häirintä karkottaa emon pois pesästä ja munien kylmettymisvaara on suuri. Pilkintä, retkeily kuruissa ja kallioilla, tauot pahtojen juurella jne. aiheuttavat helposti pesinnän keskeytymisen.
• Tunturihaukan munien keräily ja poikasten ryöstö haukkametsästykseen ovat edelleen varteenotettavia uhkia.
• Mikäli riekko- ja kiirunakannat tai korppikanta heikkenevät pysyvästi syystä tai toisesta, se vähentää tunturihaukan elinmahdollisuuksia tai valmiiden risupesien määrää.

Suojelutoimet

• Noin 70 % asutuista reviireistä on erilaisilla suojelukohteilla.
• Häiriöitä pyritään vähentämään ohjaamalla talvisia reittejä ja tapahtumia pois tunturihaukkakallioiden lähettyviltä.
• Munien keräilyä ja poikasten ryöstämistä pyritään estämään seuraamalla pesäpahtoja pesintäaikaan hyvinkin tiiviisti.
• Kaikki tunnetut 40 reviiriä ovat seurannassa.
• Tekopesiä on alettu rakentaa vuonna 2007.

 
Tulokset

• Tunturihaukan pesäryöstöjä ei ole Suomessa todettu tarkennetun seurannan alettua v.1999.
• Tekopesissä ei vielä ole todettu tunturihaukan pesintöjä.
• Vuoden 2006 lopussa lajin suojelutason arvioitiin olevan epäsuotuisa riittämätön.

 
Jatkotoimet

• Seurantoja jatketaan pesinnän turvaamiseksi, kannan kehityksen arvioimiseksi ja tekopesien toimivuuden arvioimiseksi.
• Alueiden käytön ohjausta jatketaan entiseen tapaan.

Lisätietoa

• Vastuuhenkilö: Tuomo Ollila
• Tunturihaukan suojelutaso ja tila vuonna 2006 (pdf, 819 kt)
• Tunturihaukkaraportti 2007 (pdf)
• Tunturihaukkaraportti 2006 (pdf)