Hae
På svenska
|
In English
|
Sámegillii
Etusivu
Ajankohtaista
Konserni
Luonnonvarat
Metsätalous
Luonnonsuojelu
Eräasiat ja retkeily
Hankkeet
Yhteystiedot
Suojelualueet
Suunnittelu suojelualueilla
Suojelualueiden hoito ja käyttö
Lajit ja luontotyypit
Natura 2000 -verkosto
Arvokkaat luontotyypit
Luontotyyppitietojen keruu
Luontotyyppien seuranta
Lajiston suojelu
Erityisesti suojeltavat lajit
Uhanalaiset kasvit
Uhanalaiset eläimet
Kiljuhanhi
Maakotka
Merikotka
Muuttohaukka
Naali
Raakku
Saimaannorppa
Tunturihaukka
Valkoselkätikka
Muut eläimet
Lajien seuranta
Meriluonto
Kansainväliset luonnonsuojelusopimukset
Kulttuuriperintö
Yhteistyö
Julkaisut
Pesintäraportit
Maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä ent. Oulun ja Lapin läänien merikotkan pesinnät 2011
Maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä ent. Oulun ja Lapin läänien merikotkan pesinnät 2010
Maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä merikotkan pesinnät 2009
Maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä merikotkan pesinnät 2008
Etusivu
>
Luonnonsuojelu
>
Lajit ja luontotyypit
>
Uhanalaiset eläimet
>
Tunturihaukka
Tunturihaukka
Falco rusticolus
Erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.
Pesimisaluetta ovat tunturialueiden paljakat ja niiden läheiset metsät. Valtaosa linnuista pesii kalliopahdoille vanhoihin korpin pesiin. Tunturihaukka on käyttänyt myös piekanan ja kotkan pesiä. Alueilla, missä sopivia pesäkallioita on vähän, tunturihaukka voi pesiä myös puissa olevissa suurissa risupesissä. Näistäkin valtaosan on rakentanut korppi.
Yli 90% asutuista pesistä on maamme pohjoisimmassa osassa. Lähes kaikki tunnetut pesät ovat Metsähallituksen alueilla.
Pesivä kanta arvioidaan 40 pariksi. Pesintöjen vuotuiset vaihtelut ovat hyvin suuria. Pesinnän aloittamista ja pesintätulosta säätelee Suomessa ennen kaikkea riekkokannan suuruus.
Kovin merkittäviä uhkatekijöitä ei tällä hetkellä ole tiedossa. Paikallisesti lajia voivat uhata ihmisen aiheuttamat häiriöt. Usein jo helmikuun lopussa pesintäänsä aloitteleva tunturihaukka on herkkä häirinnälle. Huhtikuussa haudonnan aikana usein tahaton häirintä karkottaa emon pois pesästä ja munien kylmettymisvaara on suuri. Pilkintä, retkeily kuruissa ja kallioilla, tauot pahtojen juurella jne. aiheuttavat helposti pesinnän keskeytymisen.
Tunturihaukan munien keräily ja poikasten ryöstö haukkametsästykseen ovat edelleen varteenotettavia uhkia.
Mikäli riekko- ja kiirunakannat tai korppikanta heikkenevät pysyvästi syystä tai toisesta, se vähentää tunturihaukan elinmahdollisuuksia tai valmiiden risupesien määrää.
Suojelutoimet
Noin 70 % asutuista reviireistä on erilaisilla suojelukohteilla.
Häiriöitä pyritään vähentämään ohjaamalla talvisia reittejä ja tapahtumia pois tunturihaukkakallioiden lähettyviltä.
Munien keräilyä ja poikasten ryöstämistä pyritään estämään seuraamalla pesäpahtoja pesintäaikaan hyvinkin tiiviisti.
Kaikki tunnetut 40 reviiriä ovat seurannassa.
Tekopesiä on alettiin rakentaa vuonna 2007.
Tulokset
Tunturihaukan pesäryöstöjä ei ole Suomessa todettu tarkennetun seurannan alettua v.1999.
Tekopesissä ei vielä ole todettu tunturihaukan pesintöjä.
Vuoden 2006 lopussa lajin suojelutason arvioitiin olevan epäsuotuisa riittämätön.
Jatkotoimet
Seurantoja jatketaan pesinnän turvaamiseksi, kannan kehityksen arvioimiseksi ja tekopesien toimivuuden arvioimiseksi.
Alueiden käytön ohjausta jatketaan entiseen tapaan.
Lisätietoa
Vastuuhenkilö: Tuomo Ollila
Tunturihaukan suojelutaso ja tila vuonna 2006
(pdf, 819 kt)
Tunturihaukkaraportti 2007
(pdf)
Tunturihaukkaraportti 2006
(pdf)
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100
Sivukartta
|
Palaute
|
Yleiset käyttöehdot